Olli Rehn: Kilpailukykysopimus on hallituksen kulmakivi
– Ei ole mikään salaisuus, että Sipilän hallituksen talouspolitiikan kulmakivi on helmikuussa neuvoteltu kilpailukykysopimus, joka parhaillaan odottaa liittokierrosten tulosta, elinkeinoministeri Olli Rehn totesi toimialojen rahoitusseminaarissa Helsingissä.
Sopimuksen tavoitteena on parantaa nopeasti ja olennaisesti suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä.
Paikallisen sopimisen kehittäminen on keskeisessä asemassa talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Rehn esitteli puheessaan ns. kolmatta tietä, hallituksen roolia markkinataloudessa ja elinkeinopolitiikassa.
Kolmannen tien periaatteeseen nojaa myös Sipilän hallituksen elinkeino ja talouspolitiikka.
Rehn muistutti, että julkinen sektori ei jatkossa luo kovinkaan montaa uutta pysyvää työpaikkaa.
– En kuitenkaan usko, että pelkät puhtaaksiviljellyt markkinavoimat loisivat ne osaamisen eväät ja toisivat ne pääomat, joilla Suomen uusteollistaminen ja kasvukykyinen yrittäjyys tulisivat mahdolliseksi. Valtio ei voi heittäytyä passiivisesti taustalle.
Rehnin mukaan suomalaisessa ja eurooppalaisessakin kolmannen tien yhteiskuntamallissa on nojauduttu siihen ajatukseen, että markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä.
– Tätä yhteiskuntamallia kutsutaan Euroopassa yleisesti sosiaaliseksi markkinataloudeksi erityisesti Saksan esikuvan mukaisesti, eikä ainakaan minulla ole mitään sitä vastaan.
Tässä ajattelussa valtiolla on Rehnin mukaan aktiivinen rooli markkinataloudessa. Valtion tehtävänä on luoda kannustava toimintaympäristö ja poistaa esteitä yrittäjyyden tieltä.
Valtion tehtävänä on parantaa osaamista ja tuottavuutta etenkin innovaatio ja tutkimustoiminnalla sekä luoda rahoituksellisia edellytyksiä yritysten investoinneille – sekä aineellisille että aineettomille.
– Yrityksillä on kyllä luontainen taipumus ryhtyä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään, kunhan olosuhteet ovat niille suotuisat, Rehn uskoi.
Rehnin esittelemään sosiaalisen markkinatalouden periaatteisiin kuuluu myös pyrkimys ratkoa ristiriitoja työelämässä ja työmarkkinoilla sopien, ei sanellen.
– Kukaan ei kiistäne sitä, että työmarkkinoilla on merkittäviä paineita uudistuksiin, jotka voidaan käsitykseni mukaan toteuttaa sopimusyhteiskunnan hengessä. Niin on myös tai oikeastaan etenkin paikallisen sopimisen laita, jonka tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön ja nojautua pikemminkin evoluutioon kuin revoluutioon, Rehn totesi.