Olli Rehn käy tuoreessa kirjassaan läpi eurokriisin synkkiä vuosia – "Kyse ei ollut vain yksittäisten maiden kriisistä"

Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan vuosien 2009–2013 eurokriisiä on pidetty liian paljon vain yksittäisten maiden kriisinä.

Rehn puhui asiasta Ylen Ykkösaamussa maanantaina.

Rehnin mukaan eurokriisi pitäisi nähdä ennemminkin systeemin eli eurojärjestelmän ongelmana, joka piti lopulta myös hoitaa järjestelmätasolla.

Siitä osoituksena on Rehnin mukaan muun muassa EU-päättäjien luoma vakausmekanismi.

– Monet näkivät kriisin ennen kaikkea julkisen talouden kriisinä, vaikka kyse oli ennen kaikkea rahoitusjärjestelmän kriisistä ja sen epävakaudesta. Siihen piti löytää lääkkeitä ja sen takia nyt rakennetaan pankkiunionia, Rehn sanoi Ylellä.

Euroopan unionin talouskomissaarinsa eurokriisin aikoihin toiminut Rehn julkaisi maanantaina noista vuosista kertovan kirjan Kuilun partaalta–Näin euro pelastettiin (Docendo).

Kirjassaan Rehn avaa kriisin syitä ja vaikeiden päätösten taustoja. Rehnin mukaan kriisinhallintaa vaikeuttivat toisaalta yksimielisyyden vaatimukset isoissa asioissa ja toisaalta vakausunionia kannattavan pohjoisen ja yhteisvastuuta ajavan etelän suuret näkemyserot.

Jarrumiehille avautui liikaa tilaa, Rehn näkee.

Kriisin seurauksena korot Euroopassa nousivat, kasvu tukahtui ja työttömyys kasvoi nopeasti. Eurooppa kuitenkin nousi ja selvisi. Rehnin mukaan ratkaiseva syy tähän oli Euroopan keskuspankin muuttuminen passiivisesta saksalaisperäisestä aktiiviseksi amerikkalaistyyppiseksi keskuspankiksi kesällä 2012.

Rehnin mukaan euro valuuttana oli pahasti keskeneräinen ennen kriisiä.

Yksi valuuttajärjestelmän sisään rakentuneista keskeisimmistä ongelmista oli se, että euro oli rakennettu hyvin pitkälti kompromissinsa saksalaisen ja ranskalaisen talousnäkemyksen pohjalta.

Valuviaksi valuuttajärjestelmään oli Rehnin mukaan jäänyt myös se, ettei mahdollisten makrotaloudellisten epätasapainojen vaikutusta ymmärretty kunnolla.

– Eurolle ei oltu luotu minkäänlaista varajärjestelyä, jos käy niin, että joku maa ajautuu hyvin pahaan kriisiin, Rehn sanoi Ylellä.

Kriisien myötä euroa kuitenkin vahvistettiin pankkivalvonnan lisäämisellä, pankkiunionilla ja finanssipolitiikan sääntöjen uudistamisella.

– Euro on tällä hetkellä paljon valmiimpi ja vahvempi, mutta ei suinkaan vielä täysin valmis. Työtä riittää, Rehn sanoi.

Hän kuitenkin kiisti, että eurokriisin hoitokeinot sitouttavine järjestelmineen olisivat askel liittovaltiokehityksen suuntaan.

– Jäsenvaltioiden rooli pysyy edelleenkin vahvana, hän summasi.

Saksalaisen ja ranskalaisen talousajattelun erot vaikuttivat keskeisesti myös eurokriisin hoitoprosessiin, Rehn näkee.

Kahden erilaisen ajattelutavan yhteensovittaminen oli välillä tuskallisen hidasta. Riidat myös näkyivät yhteisessä päätöksenteossa.

Rehn kuitenkin alleviivaa, että Eurooppa lopulta kykeni yhteisiin sopimuksiin kaikista vaikeuksista huolimatta.

Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen pitäisikin hänen mukaansa olla keskiössä myös tuleviin kriiseihin varautumisessa.

Euroalueen uudistaminen vaatisi hänen mukaansa selkeää ohjelmaa, jossa kriisiaikojen opeista otettaisiin hyöty irti.

Rehn toimi Euroopan unionin komissaarina vuosina 2004–2014.

Hän vastasi EU:n laajentumisasioista vuosina 2004–2009 ja talous- ja raha-asioista vuosina 2010–2014, jolloin hän oli myös komission varapuheenjohtaja.

Rehn on toiminut myös elinkeinoministerinä, kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä.

Suomen Pankin pääjohtajana hän aloitti heinäkuussa 2018.

Olli Rehn: Kuilun partaalta – Näin euro pelastettiin. Docendo, 452 s.