Oikeusministeri Henrikssonilta kova väite: Saamelaiskäräjälain kaatoi pelko kannatuksen menetyksestä Lapissa
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä saamelaiskäräjälaki kaatui siihen, että osa puolueista pelkäsi kannatuksensa menettämistä Lapissa.
– Puolueet pelkäsivät, että jos ne olisivat tehneet ratkaisun, joka olisi myötämielinen saamelaiskäräjiä kohtaan ja jota saamelaiset itse kannattavat, lappilaiset eivät siitä pitäisi, ja siten olisi riski hävitä ääniä Lapin vaalipiirissä, hän arvioi STT:lle.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalla mietinnön antavana valiokuntana oli saamelaiskäräjälakia käsitellessään kaksoisrooli. Henrikssonin mukaan sen tehtävä oli miettiä, olivatko hallituksen esittämät muutokset perustuslain mukaisia vai ei. Sen piti mietintövaliokuntana myös ottaa esitykseen poliittisesti kantaa.
– Tässähän kävi niin, että poliittinen kannanotto oli tässä nyt kokoomukselle, perussuomalaisille ja keskustalle tärkeämpi kuin tämä perustuslaillinen puoli, hän sanoo.
Myös valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi viime perjantaina medialle, ettei esityksessä ollut perustuslaillisia ongelmia.
– Näen sen valitettavasti niin, että ei haluttu hyväksyä lakimuutosta. Ei tässä ole kyse siitä, että aika olisi loppunut, vaan kyse oli tahdosta, Henriksson sanoo.
Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa kolmella hallituskaudella. Muutos on ollut kiistanalainen myös saamelaisyhteisön piirissä, mutta saamelaiskäräjät äänesti hallituksen esityksen puolesta marraskuun lopulla selvin äänin 15–3.
– Minua vaivaa, että tämä on ihmisoikeuskysymys, josta Suomi on saanut valtavasti moitteita, eikä löydy sitä tahtoa, että tämä ratkaistaan, Henriksson sanoo.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson mielestä vaikutti siltä, että perustuslakivaliokunta viivytti saamelaiskäräjälain käsittelyä. Valiokunta keskittyi jatkuvasti samoihin asiakysymyksiin, kun hän oli kuultavana.
– Jos käsittelyssä olisi haluttu edetä nopeammin, ei samoja kysymyksiä olisi samassa muodossa kysytty monta kertaa, Juuso arvelee STT:lle.
Toistuvat kysymykset koskivat hänen mukaansa sitä, voidaanko lappalaiskriteeri tuoda kolmospykälään takaisin ja voidaanko uudelleenhakeutuminen poistaa laista.
– Jäi sellainen maku, että yritettiin saada erilainen vastaus siihen kysymykseen, kun sitä tarpeeksi monta kertaa kysyttiin. Perustuslakivaliokunta tuntui pyytävän meitä saamelaisia hyväksymään sen, että ihmisoikeuksiemme rikkomista jatketaan, Juuso sanoo.
Esityksessä olisi poistettu kiistanalainen lappalaiskriteeri, joka mahdollistaa saamelaiskäräjien vaaleissa äänestämisen ja ehdolle asettumisen vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa olevien sukulaismerkintöjen pohjalta. Vanhoissa dokumenteissa merkintä ”lappalainen” ei välttämättä ole tarkoittanut henkilön polveutuvan saamelaisesta suvusta, vaan se voi viitata elinkeinoon.
Hallituspuolue keskustan ministerit eivät kannattaneet hallituksen esitystä.
– Koko ajan on ollut selvää, että keskusta on tehnyt kaikkensa, että laki kaatuisi, Juuso sanoo.
Viimeksi viime kesäkuussa Suomi sai langettavan ratkaisun YK:n rotusyrjintäkomitealta rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen loukkaamisesta. Ratkaisu liittyy korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen sallia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ihmisiä vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan arviota.
Juuso painottaa, että saamelaiskäräjälain vaaliluetteloon liittymistä koskevien kriteerien pitää olla saamelaiskäräjien hyväksymiä.
– Se on aivan minimiedellytys. Tämä on seuraavan hallituksen hyväksyttävä. On huolestuttavaa, jos jotkut puolueet haluavat määrätietoisesti rikkoa saamelaisten ihmisoikeuksia.
Hänen mukaansa Ojala-Niemelä ja perustuslakivaliokunta kohtelivat sinänsä kunnioittavasti saamelaiskäräjiä.
Juuso on ollut viime vaaleissa RKP:n eduskuntavaaliehdokkaana Lapin vaalipiirissä.
Juuson mielestä mietintö olisi mahdollisesti ehditty tehdä, jos kysymykseen lappalaiskriteerin palauttamisesta ei olisi jääty junnaamaan varsinkin, kun valiokunnan kuulemat perustuslakiasiantuntijat eivät nähneet hallituksen esityksessä suurempaa muutettavaa.
– Oma tulkintani olisi, että eduskunnan suuressa salissa tämä olisi saanut sellaisen päätöksen, että laki olisi tullut voimaan. Tiedän, että niin kokoomuksen kuin perussuomalaisten kansanedustajissa on myös kannatusta lakiuudistukselle. Olen henkilökohtaisesti tavannut yli satakunta kansanedustajaa puolentoista vuoden aikana.
Myös Ojala-Niemelän mukaan käsittelyaika perustuslakivaliokunnassa olisi riittänyt, jos hallituksen esitys olisi ollut yksimielinen.
– Kun tätä jahnattiin ja jahnattiin, aika loppui kesken.
Oikeusministeri sanoo olleensa melko järkyttynyt viime viikon perjantaina, kun sai tietää, mitä perustuslakivaliokunnan kokouksessa oli tapahtunut. Saamelaiskäräjälain käsittely päätettiin lopettaa niukan enemmistön päätöksellä. SDP:n jäsentä sijaisti keskustan Markus Lohi, jonka tiedetään vastustavan lakimuutosta.
Henriksson muistuttaa, että valiokunnan puheenjohtajalla olisi ollut oikeus päättää, milloin äänestetään ja huolehtia oikea kokoonpano pöydän ympärille.
– Ei näyttänyt hyvältä. Se yksi hallituspuolue, joka ei tätä kannattanut, oli keskusta. Silloin ei voi ajatella, että keskustalainen edustaisi hallituksen enemmistöä, Henriksson sanoo.
Mietinnön tekemistä vastaan äänestivät valiokunnassa myös perussuomalaiset ja kokoomus.