Nordean yhtiökokous pureskelee pääkonttorin muuttoa Suomeen – suuromistajien äänet avainasemassa

Parhaillaan Tukholmassa käynnissä olevassa Nordean yhtiöokouksessa on poikkeuksellista jännitettä, sillä sen pureskeltavana on yhtiön kotipaikan ja pääkonttorin siirto Suomeen.

Monet STT:n ennen yhtiökokousta haastattelemat ruotsalaiset piensijoittajat suhtautuvat varauksellisesti yhtiön pääkonttorin siirtämiseen Suomeen.

Ruotsalaisten piensijoittajien joukosta löytyi kuitenkin myös ymmärrystä muutolle taloudellisten seikkojen takia.

Todennäköisesti yhtiön suuromistajien äänillä Nordean pääkonttori muuttaa Suomeen.

Ennen kokouksen alkua Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi odottavansa yhtiökokouksesta mukavaa tilaisuutta, joka menee mahdollisimman suuressa yhteisymmärryksessä.

– Kyllä minulla se käsitys lehtiä lukien on, että täällä on aika vankka enemmistö sen puolesta, Wahlroos huikkasi kysymykseen kotipaikan siirrosta.

Siirto vaatii kahden kolmasosan enemmistön kokouksessa edustetuista äänistä.

Ennakkoarviot ovat viime aikoina kallistuneet vahvemmin sen puoleen, että kotipaikan ja pääkonttorin siirto hyväksytään.

Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius sanoi alkuviikosta, että äänestyksen lopputulosta on vaikea ennakoida, mutta todennäköisesti siirto menee läpi.

Vastustusta Ruotsissa asialle löytyy. Ruotsin osakesäästäjien yhdistys Aktiespararna on ottanut kielteisen kannan kotipaikan siirtoon.

Nordean kotipaikkamuutoksen on tarkoitus tulla voimaan lokakuun alussa. Siirto edellyttää hyväksynnän yhtiökokouksessa ja tarvittavat hyväksynnät viranomaisilta.

Nordean pääkonttorin siirto Suomeen kiillottaisi huomattavasti Suomen brändiä bisneksenteon paikkana ja vankistaisi finanssialan painoarvoa Suomessa.

Nordean konsernijohtaja tulisi Helsingin Vallilaan, jossa hänellä tosin on työhuone jo nyt.

Kertoessaan aikeestaan viime syksynä Nordea korosti, että linjaus perustui arvioon siitä, missä yhtiöllä on parhaat edellytykset kasvaa.

Nordea kertoi helmikuussa odottavansa kotipaikan siirron pankkiunioniin tuovan vakausmaksuihin, talletussuojiin ja muihin siirtymävaikutuksiin liittyvät, nettonykyarvoltaan yhteensä noin 0,9–1,2 miljardin euron säästöt.

Vaikka pörssiyhtiö tekee ratkaisunsa puhtaasti liiketoimintaperustein, nousee mieliin häivähdys maaotteluhenkeä, sillä Nordeassa ”sinivalkoisuus” on vankistunut merkittävästi viimeisimpien kymmenen vuoden aikana.

Ei enää Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska -maaotteluja, me olemme kyllä päässeet siitä jo ohi.

Nordean konsernijohtaja Casper vin Koskull

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull sanoi syyskuussa, että pääkonttoriratkaisusta ei voi ajatella, että kyseessä olisi paluu kotiin.

Hänen mukaansa Suomi on kehittynyt.

– Suomi on tehnyt päätöksiä. Suomi on mennyt EU:hun, Suomi on mennyt euroon, von Koskull sanoi.

Nordeasta tulee koko ajan kansainvälisempi, mikä von Koskullin mukaan houkuttelee parhaita globaaleja osaajia.

– Ei enää Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska -maaotteluja, me olemme kyllä päässeet siitä jo ohi, hän sanoi syyskuussa.

Vaikka Nordea-päätös kiillottaisi maabrändiä, isoa lisäpottia verotuloihin ei ole ennakoitu tulevan, ja Suomen talletussuojan piiriin tulisi rajusti lisää talletuksia.

Rahoitusvakausviraston ylijohtajan Tuija Taoksen mukaan suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan riskeistä Nordean pääkonttorin mahdollisesti siirtyessä Suomeen.

Taos arvioi, että Suomeen siirtyisi hyvin hoidettu ja vakavarainen pankki.

Rahoitusvakausvirasto on tehnyt valmistautumistyötä Nordean mahdolliseen muuttoon yhdessä euroalueen ja Ruotsin viranomaisten kanssa.

Taos kuitenkin muistuttaa, että Nordean muuton jälkeen Suomen pankkisektorin koko olisi nelinkertainen suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen.

– Jos Nordean ongelmatilanteista on huolissaan, niin kyllä sen ongelmatilanteista pitää olla huolissaan yhtälailla oli pääkonttori Tukholmassa tai Suomessa. Molempiin kotipaikkasijoituksiin liittyy tarve hyvään viranomaisvalvontaan ja kriisivarautumiseen, Taos sanoi alkuviikosta.