Nordea: Suomalaisilta jää vähemmän säästöön
Suurin osa säästävistä ja sijoittavista suomalaisista on joutunut vähentämään sijoittamaansa rahamäärää viime aikoina, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Nordean kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa kertoi vähentäneensä sijoitussummaansa.
Vuositasolla sijoitettavan rahamäärän mediaani on 3 000 euroa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin mediaani oli liki 4 000 euroa.
Kaikista suomalaisista 37 prosenttia kertoi, että heidän mahdollisuutensa säästää tai sijoittaa ovat heikentyneet melko tai erittäin paljon. Vuoden aikana säästämistään oli vähentänyt 23 prosenttia ja säästämisen lopettanut 4 prosenttia.
Naisten ja miesten välillä oli selvä ero sijoitettavan rahan määrissä. Naiset sijoittavat vuodessa keskimäärin 2 000 euroa, miehet 4 000. Joka viides suomalainen ei säästä tai sijoita lainkaan. Yleisin syy tähän on rahan puute.
Yli puolet eli 56 prosenttia kertoi säästävänsä pahan päivän, kuten työttömyyden tai sairastumisen, varalle tai hakeakseen joustoa yllättäviin menoihin. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu, unelmat ja haaveet tai jälkipolvien hyvinvoinnin turvaaminen mainittiin aiempaa harvemmin syynä sijoittaa.
Enemmistö eli 59 prosenttia ei säästä säännöllisesti vaan vaihtelee sijoitussummaa ja ajankohtaa. Säännöllisesti säästäviä on 37 prosenttia, ja lapsille säästää joka neljäs suomalainen.
Suosituimmat kohteet ovat säästötili, käyttötili ja rahastot, joita suosii yli puolet vastaajista. Osakesäästötiliä käyttää joka viides sijoittaja, ja sitä suosivat etenkin 18–34-vuotiaat. Osakesijoittajista yhä useampi hajauttaa myös ulkomaille.
Moni vastaaja koki olonsa epävarmaksi, ja vain 38 prosenttia arvioi, että heillä on riittävästi tietoa sijoittamisesta.
– Epävarmuutta selittänee se, vuoden 2021 jälkeen sijoittajat ovat kohdanneet aiempaa haastavamman sijoitusympäristön. Yllättävää on, että moni painottaa lapselle säästäessäänkin matalaa riskiä. Silloin sijoitusaika on kuitenkin usein pitkä, joten kannattaisi olla rohkeampi, opastaa Nordean kehitysjohtaja Tanja Eronen tiedotteessa.
Kyselyn toteutti Kantar Finland internetpaneelissa viime marraskuussa. Siihen vastasi runsas tuhat ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.