Nord Stream -putken sabotaasi särki saksalaisten viimeiset illuusiot, sanoo asiantuntija
Nord Stream -putkien sabotaasi on ollut herätys Saksalle, arvioi Saksaan erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander STT:lle.
– Nyt alkaa oikeasti upota, että täytyy muuttaa kurssia todella perustavanlaatuisesti, hän sanoo viitaten niin maan energia- kuin turvallisuuspolitiikkaankin.
Aluksi keskustelu putkien sabotaasin tekijästä lähti tosin ainakin suomalaisin silmin kummallisille raiteille. Muun muassa suhteellisen isossa saksalaislehdessä Der Tagesspiegelissä spekulointiin alkuviikosta jopa sillä, olisiko Ukraina voinut toteuttaa iskun.
– Se ei ollut heti samalla tavalla selvää kuin Suomessa, että tekijä on Venäjä. Jopa amerikkalaisten osuudesta käytiin keskustelua, Ålander sanoo.
Nyt keskustelun sävy on kuitenkin muuttunut. Venäjän kaasusta pitkään riippuvaisena ollut Saksa on joutunut tarkastelemaan virheitään.
– Nyt on tullut niin brutaalilla tavalla selväksi, miten iso virhe Saksan energiapolitiikka on ollut ja nimenomaan riippuvuus Venäjästä. Jopa vielä vuoden 2014 (Krimin valtauksen) jälkeen riippuvuutta venäläisestä energiasta on lisätty. Siitä kyllä nyt keskustellaan todella paljon, Ålander kertoo.
Ennen sotaa yli puolet Saksan kaasusta tuli Venäjältä.
Nord Stream -putkien kaasutoimitusten estymisen myötä Saksa joutuu etsimään nyt vaihtoehtoisia energialähteitä. Venäläiskaasun osuus oli vähentynyt toukokuussa 35 prosenttiin.
Venäjän toimet ovat vauhdittaneet prosessia, sillä se on estänyt kaasun virtaamisen Nord Stream 1 -putken kautta.
– Tästä huolimatta jopa vielä viime viikkoina Pohjois-Saksassa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin, että Nord Stream 2 -putki pitäisi ottaa käyttöön, Ålander sanoo.
Ålanderin mukaan putkien tuhoaminen on kuitenkin tuhonnut myös viimeiset illuusiot tästä.
Keskustelussa onkin nähtävissä muutosta. Muun muassa Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner julisti torstaina suorasanaisesti, että maa on energiasodassa.
Venäläiskaasun korvaamiseksi maa on ilmoittanut jatkoajasta ydinvoimalle ja käynnistänyt myös hiilivoimaloita uudelleen. Maa ilmoitti myös torstaina 200 miljardin euron tukipaketista, jolla halutaan tukea korkeiden energiahintojen kanssa kamppailevia kansalaisia.
Keskusteluun on myös noussut, miten heikosti Saksan kriittinen infrastruktuuri on suojattu iskuja vastaan.
– Nyt alkaa tulla herätys siihen, että pitäisi alkaa myös sotilaallisessa mielessä miettiä, millä tavalla tätä kriittistä infrastruktuuria pystyttäisiin paremmin suojaamaan, Ålander sanoo.
Ylipäätään Ålanderin mukaan turvallisuuspoliittinen keskustelu on nyt laajentumassa, ja asia aletaan nähdä laajemmassa kontekstissa. Tämä on muutos edellisen liittokanslerin Angela Merkelin kauteen, jolloin turvallisuuspolitiikasta ei juuri puhuttu.