Niinistö puhui Putinin kanssa tunnin ja otti esille inhimillisen kärsimyksen Ukrainassa

Presidentti Sauli Niinistö keskusteli perjantaina tunnin puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Keskustelu keskittyi yksinomaan Ukrainan sotaan.

Presidentin kansliasta kerrotiin, että Niinistö otti puhelussa esiin muun muassa Ukrainassa pahenevan katastrofin ja inhimillisen kärsimyksen, joka vaikuttaa voimakkaasti läntiseen mielipiteeseen.

Niinistö korosti tarvetta saada aikaan välitön tulitauko ja taata siviilien turvallinen evakuointi humanitäärisiä käytäviä pitkin. Lisäksi presidentti kiinnitti huomiota Ukrainassa olevien ydinvoimalaitosten turvallisuuteen.

Niinistö oli itse ehdottanut keskustelua. Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli Niinistön mukaan toivonut yhteydenpitoa Putiniin, jos mahdollisuus siihen tulee.

EU-johtajista Macron sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz ovat keskustelleet Putinin kanssa myös sen jälkeen, kun Venäjä laajensi sotatoimiaan Ukrainassa. Niinistölle puolestaan keskustelu oli ensimmäinen Putinin kanssa sodan laajentumisen jälkeen.

STT:n perjantaina haastattelemat asiantuntijat eivät odottaneet keskustelulla olevan suurta merkitystä tilanteen kehittymiselle Ukrainassa.

–  En usko, että sillä voidaan auttaa tilannetta Ukrainassa, sanoi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi, että kukaan tuskin odottaa mitään läpimurtoa. Hän luonnehti sitä ennemminkin kanavien auki pitämiseksi, eräänlaiseksi tunnelmien tunnusteluksi ja haisteluksi.

Moshes arveli, että huoli Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta nousee esille, mutta on eri asia pystyykö Niinistö mitenkään vaikuttamaan Putiniin.

Muun muassa Venäjän ja EU:n suhteita tutkinut Moshes piti tärkeänä, että Venäjän ja Suomen huonontuneet välit nousisivat puheenaiheeksi.

–  Venäjän ja Suomen suhteet muuttuivat konkreettisesti muutama päivä sitten, kun Venäjä määritteli Suomen muiden EU-maiden mukana ”vihamieliseksi maaksi”.

Moshesin mukaan Suomi on viimeksi ollut vihamielisten maiden listalla joskus 1940-luvulla.

Niinistön ja Putinin puhelinkeskustelun järjestyminen osoittaa Moshesin mukaan omalta osaltaan, että diplomaattinen yhteys lännen ja Venäjän välillä on vielä olemassa, ja läntiset johtajat eivät ole luopuneet toivosta Putinin suhteen.

–  On Putinin vallassa lopettaa sota, joten siksi Putinin kanssa jutellaan. Häntä ei voi jättää huomiotta, Moshes sanoi.

Forsberg arvioi, ettei lännen ja Venäjän välisillä keskusteluilla voida saavuttaa mitään sen isompaa, jos ei ole aitoa valmiutta edistää joitakin asioita.

–  Sotaankin kuitenkin kuuluu aina diplomatia siellä taustalla.

Niinistö keskusteli perjantaina myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Presidentit keskustelivat puhelimitse Ukrainan sotatilanteesta ja Suomen avusta ja tuesta Ukrainalle.

Erikseen esillä olivat tarve taata sekä siviilien turvallinen evakuointi humanitaarisia käytäviä pitkin että ydinlaitosten turvallisuus. Presidentit sopivat jatkavansa yhteydenpitoa.