Niinistö puheessaan: Suomi on maailman vakaimpia maita ja ehdotonta kärkeä oikeusvaltiona
Presidentti Sauli Niinistö otti Suomen hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuuden puheessaan esille etenkin viime vaalikaudella velloneen perustuslain tulkintakeskustelun.
Niinistön mukaan on sivistysvaltiokehitystä, että yhä useammin kuulee yleisessä keskustelussa vedottavan perustuslain säännöksiin.
Niinistön mukaan viime vaalikaudella kiivaana käynyt keskustelu perustuslakien tulkinnasta kulminoitui perustuslakivaliokunnan asemaan perustuslain vartijana.
– Pohdittavaa teoreettisella, korostan teoreettisella, tasolla kyllä tuli. Olisiko niin, että täysin identtisessä kysymyksessä perustuslakivaliokunnan vastaus muuttuisi, jos eduskunnan voimasuhteet olisivat välillä vaihtuneet? Ja jos, niin voitaisiinko se selittää niin, että vain tulkinta muuttui, mutta perustuslaki pysyi ennallaan, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan on hyvä ymmärtää, että perustuslaki on kirjoitettu tavallaan väljin ilmaisuin. Hänen mukaansa on jätetty tilaa ajan ja tulkinnan muutokselle.
– Mutta silti, jos jokin asia eilen oli, mutta tänään ei enää olisikaan perustuslainmukainen tai perustuslainvastainen, niin ymmälle jää.
Presidentti sanoi puheessaan aluksi, että Suomen hallitusmuodon säätäminen oli nuoren tasavallan koetinkivi.
Niinistö muistuttaa, että tuomioistuimet, viime kädessä korkeimmat oikeudet, voivat jälkikäteen yksittäistapauksessa tutkia lain perustuslainmukaisuutta.
– Tasavallan presidentti taas voi lain vahvistamisvaiheessa pyytää korkeimmilta oikeuksilta lausunnon, jolloin perustuslainmukaisuuskin voi tulla arvioitavaksi.
– Ymmärrettävästi esille on noussut ajatus korkeimpien oikeuksien osallistumisesta myös ennakkotarkastukseen. Esimerkiksi niin, että perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tilanteissa pyytää lausunnon korkeimpien oikeuksien muodostamalta jaostolta, Niinistö sanoi.
Presidentti sanoi puheessaan aluksi, että Suomen hallitusmuodon säätäminen oli nuoren tasavallan koetinkivi.
Siinä kuitenkin Niinistön mukaan onnistuttiin hyvin ja hallitusmuodosta tuli yhteiskuntaa ylläpitävä voima.
– Harvinaisella tavalla se säilyi pääpiirteissään läpi vuosikymmenten. Tänään saatamme todeta, että perustus pitää, Niinistö sanoi juhlatilaisuudessa.
– Suomi on maailman vakaimpia maita ja ehdotonta kärkeä oikeusvaltiona. Maa, joka tunnetaan selkeänä ja luotettavana toimijana, Niinistö jatkoi.
Hän myös muistutti, että vaikka hallitusmuoto, valtiosääntö tai perustuslaki saattavat arkikielessä kuulostaa etäisiltä, niillä on arkielämään keskeinen vaikutus.
Niinistö kertoi puheessaan lähestyvänsä teemaa luottamuksen ja osallisuuden kautta. Niinistön mukaan ne kuvaavat lakien henkeä yhteisestä olemisesta.
– Useasti ajatus jää siihen, että perusoikeuksien toteuttaminen on yhteiskunnan velvollisuus ja kansalaisen oikeus. Mutta myös kansalaisilla on velvollisuus toinen toisiaan kohtaan, toisen yksilön perusoikeuden kunnioittamiseen, hän sanoo.
Niinistön mukaan jäljelle ei jää omaa oikeutta, jos ei muiden oikeutta pidetä arvossa.
– Toinen teema on osallisuus; tunne siitä, että on osallinen ja voi vaikuttaa tulevaan. Perustuslaki luo vahvan kehikon, tavallaan turvakaaren, joka takaa mahdollisuudet osallistumiseen ja tilaa osallisuudelle.