Naton päämajalla juhlitaan järjestön perustamista 75 vuotta sitten – liittokunnan itälaidalla painotetaan tarvetta varautua Venäjään pitkän ajan uhkana
Naton päämajalla Brysselissä juhlitaan aamupäivästä liittokunnan perustamista tasan 75 vuotta sitten, mutta paikalle saapuessaan useiden Nato-maiden ulkoministerit puhuivat ennen kaikkea Venäjän aiheuttamasta pitkäaikaisesta uhasta.
Näin teki muun muassa Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), jonka mukaan Nato edustaa vapautta valita verrattuna Venäjän aggressiivisiin laajenemispyrkimyksiin.
– Mielestäni se näkyy hyvin siinä, kuinka Suomi ja Ruotsi – viimeisimmät jäsenet – liittyivät Natoon vasta äskettäin. Demokraattiset kansakunnat [ja] vapaat ihmiset valitsivat liittymisen, kun taas Venäjä laajenee hyökkäyksellä tai laittomalla liittämisellä.
Suomelle tulee tänään täyteen tasan vuosi liittokunnan jäsenenä, ja Ruotsi osallistuu kokoukseen ensimmäistä kertaa Naton täysjäsenenä.
Venäjän uhan lisäksi huolta liittokunnassa on aiheuttanut Yhdysvaltojen tilanne, kun 60 miljardin dollarin Ukraina-tuki on jumiutunut kongressiin sisäpoliittisten kiistojen seurauksena. Lisäksi ailahtelevaisesta Donald Trumpista saattaa tulla jälleen tärkeimmän Nato-maan presidentti.
Valtonen vakuutti torstaina uskovansa liittokunnan pelotteen vaikuttavuuteen ja siihen, että liittokunnasta tulee yhä vakuuttavampi.
– Näemme tietysti, että Venäjä valitettavasti aiheuttaa pitkän aikavälin uhkia liittoumalle. Mutta me emme ole heikkoja. Päinvastoin, me olemme hyvin vahvoja.
Myös muualta liittokunnan itälaidalta on puhuttu juhlahumun ohessa tarpeesta varautua Venäjään pitkän aikavälin uhkana.
Viron ulkoministeri Margus Tsahkna painotti paikalle saapuessaan tarvetta luoda Natolle pitkän aikavälin strategia Venäjän varalle ja kiitteli keskiviikon kokouksen tuloksia.
Tsahknan mukaan selkein tapa toteuttaa pitkän aikavälin Ukraina-tuki olisi tehdä kahdenväliset sopimukset ja luvata joka maasta 0,25 prosentin sotilaallinen apu vuodessa suhteessa avustajamaan bruttokansantuotteeseen.
Tsahknan mukaan tällä saataisiin aikaiseksi 120 miljardin euron vuotuinen sotilaallinen tuki Ukrainalle.
– Olen ehdottanut sitä kaikille liittolaisillemme, hän sanoi.
Keskiviikkona puheenvuoron Venäjän hillitsemisestä pitkän aikavälin Nato-strategialla käytti Latvian ulkoministeri Krisjanis Karins.
Torstaina hänkin kiitteli keskiviikon tuloksia ja huomautti Naton vuosipäivää varjostavan sen tosiasian, että Venäjä käy nyt kolmatta vuotta Euroopassa brutaalia hyökkäystään Eurooppaa vastaan.
Keskiviikkona ulkoministerit päättivät jatkovalmistelusta Naton roolin mahdolliseksi kasvattamiseksi Ukrainan sotilaiden koulutuksessa, aseavun koordinoimisessa ja sadan miljardin euron sotilaallisen avustusrahaston luomisessa.