Naton huippukokouksesta Brysselissä odotetaan myrskyisää

Tänään alkavassa Naton huippukokouksessa seurataan poikkeuksellisen tiiviisti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esiintymistä.

Nato-johtajat 29 maasta aloittavat Brysselissä kaksipäiväisen huippukokouksen, jossa virallisen agendan mukaan pitäisi keskittyä sotilasliiton puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseen. Kahden vuoden välein järjestettävä kokous on hyvin jännitteinen, koska Trump on arvostellut sotilasliittoa voimakkaasti.

Kesäkuinen G7-maiden kokous on tuoreena muistissa esimerkkinä siitä, miten huonosti kokous voi sujua. Trump irtisanoutui tuolloin jo neuvotellusta loppulauselmasta.

Vielä eilen Yhdysvaltain Nato-lähettiläs Kay Bailey Hutchison painotti toimittajille, että Naton huippukokouksessa näkyvät sotilasliiton voimakkuus ja yhtenäisyys.

Samoihin aikoihin presidentti Trump jatkoi Nato-maiden arvostelua Twitterissä sättimällä maita liian alhaisista puolustusbudjeteista ja epäreilusta kaupasta.

AFP:n mukaan Trump sanoi ennen nousemistaan lentokoneeseen, että maanantaille suunniteltu tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa saattaa olla helpoin Euroopan matkan tapaamisista.

Venäjän ja Naton suhteet ovat tärkeä aihe tänään illallisella, johon myös presidentti Sauli Niinistö on kutsuttu.

Päämiehet illallistavat Cinquantenairen puistossa sijaitsevassa museossa. Perhekuva otetaan todennäköisesti tunnetun kolmikaaren alla.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau vaati jo tiistaina, että Naton pitää ottaa selkeä ja tiukka kanta Venäjään ja sen vastuuseen viime viikolla tapahtuneesta hermomyrkkyiskusta, jossa kuoli yksi ihminen, kertoi AFP.

Presidentti Trump jatkaa matkaansa Brysselistä Britannian kautta Helsinkiin, jossa hän tapaa maanantaina Putinin. Kiinnostava kysymys on, miten Trump suhtautuu venäläispresidenttiin, jonka hän on kuvannut olevan ”aivan ok”.

Illalliselle osallistuu myös Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Presidentin esittämästä voimakkaasta arvostelusta huolimatta Yhdysvallat panostaa edelleen voimakkaasti Euroopan turvallisuuteen.

Krimin miehityksen jälkeen, vuonna 2014 käynnistetty EDI-ohjelma on kasvanut vuosittain.

Eurooppalaista puolustuskykyä parantaviin kohteisiin, muun muassa Euroopassa oleville amerikkalaisjoukoille, suunnattiin vuonna 2015 noin miljardi dollaria (noin 850 miljoonaa euroa). Ensi vuonna määrän odotetaan kasvavan jopa 6,5 miljardiin dollariin (5,5 miljardiin euroon).

Mediatietojen mukaan Yhdysvallat saattaa harkita joukkojen sijoittelua Euroopassa esimerkiksi Saksassa olevien joukkojen siirtämistä Puolaan. Siirto voitaisiin tulkita Trumpin mielenosoitukseksi Saksalle, koska hän on arvostellut maata erityisen ankarasti.

EU-parlamentin tutkimusyksikön keräämien tietojen mukaan amerikkalaisten joukkojen määrä väheni jyrkästi kylmän sodan päättymisen jälkeen. Määrä oli 60-luvulla 400 000, mutta 80-luvulle tultaessa joukkojen suuruus oli enää 200 000.

Tänä päivänä Euroopassa on noin 60 000 amerikkalaista sotilashenkilökunnan jäsentä.

Naton on määrä vahvistaa kokouksessa yleinen periaatteensa avoimista ovista uusille jäsenille.

Jäsenyysneuvottelut ovat alkamassa seuraavaksi Pohjois-Makedonian kanssa kunhan valtion uusi nimi hyväksytään maassa virallisesti.

Pohjois-Makedoniasta tulisi sotilasliiton 30. jäsen.

– Vahva signaali siitä, että Naton ovi on ja pysyy auki, pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiistaina.