Nato seuraa tavoitteen toteutumista, mutta ei voi rangaista jäseniään

Suomi on sitoutunut noudattamaan Natossa yhdessä sovittuja tavoitteita. Tarve menojen nostamiseen liittyy Naton puolustussuunnittelusta tuleviin uusiin suorituskykytavoitteisiin. Samalla siirretään vastuuta Euroopan konventionaalisesta puolustuksesta Yhdysvalloilta Euroopalle.

Naton huippukokouksessa on määrä keskiviikkona hyväksyä lopullisesti uusi puolustusmenotavoite jäsenmaille. Jäsenmaiden on määrä saavuttaa puolustusmenojen nosto yhteensä 5 prosenttiin siten, että sotilaalliseen maanpuolustukseen menisi vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja puolustusta tukeviin muihin menoihin 1,5 prosenttia.

Vuosina 2000–2020 Suomi käytti puolustukseen alle 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viimeisimmät hävittäjähankinnat, merivoimien uudet alukset ja Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen myönnetty lisärahoitus ovat nostaneet tason yli kahteen prosenttiin.

Uuteen tavoitteeseen pääsy edellyttää, että kasvavia puolustusmenoja käyttämässä on tehokas puolustuskoneisto. Myös aseteollisuuden tuotannon pullonkaulat voivat hidastaa vauhtia. Toisaalta Suomi on monia Nato-maita paremmassa asemassa, sillä maassa on yleinen asevelvollisuus, jota tukee poikkeuksellisen korkea kansalaisten maanpuolustustahto.

Nato seuraa puolustusmenojen käyttöä tarkkaan. Toisaalta Natolla ei ole mahdollisuutta rankaista jäsenmaita.