Liettuan pääministeri uskoo Naton pääsevän sopuun 3,5 prosentin puolustusmenotavoitteesta
Kesäkuussa Hollannin Haagissa järjestettävässä Naton huippukokouksessa päästään sopuun sotilasliiton puolustusmenotavoitteen nostamisesta 3,5 prosenttiin, Liettuan pääministeri Gintautas Paluckas kertoo STT:lle uskovansa.
Hän pitää tavoitetta realistisena, vaikka osa jäsenmaista ei ole vieläkään saavuttanut nykyistä kahden prosentin suositusta.
– On mahdollista, että pääsemme sopuun 3,5 prosentista. Uskon ja toivon todella niin, sanoo Paluckas.
– Tämä on vaikea keskustelu, koska raha ei kasva puissa ja vaikeita päätöksiä on tehtävä, oli se sitten veronkorotuksia tai leikkauksia kulutuksessa julkisiin palveluihin. Meillä on kuitenkin tunne siitä, että nyt on kiire ottaa tarvittavat askeleet Venäjän mahdollisen aggression ehkäisemiseksi. Jos emme vastaa voimalla heidän voimaansa, en usko minkään muun voivan heitä pysäyttää.
Paluckas antoi haastattelun Suomen-vierailunsa yhteydessä maanantaina. Liettuan pääministeri tapasi Suomessa muun muassa presidentti Alexander Stubbin, pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps.).
Liettua on puolustusmenojen kasvattamisessa Nato-maiden edelläkävijä, sillä alkuvuodesta se julisti käyttävänsä 5,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin seuraavan viiden vuoden aikana, kertoi Liettuan yleisradio LRT.
Liettua olisi siis jopa täyttämässä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toivoman viiden prosentin rajan, joka näyttää monen maan silmissä tavoittamattomalta. Liettua ei odota muiden Nato-maiden pystyvän samaan, mutta toivoo, että 3,5 prosenttia olisi jatkossa lähtötaso.
– Ennen meillä oli 2 prosentin tavoite, jota monet jäsenmaat eivät tosiasiassa saavuttaneet. Nyt näemme erilaisen maailman, jossa geopolitiikka on muuttunut. Näemme Ukrainan sodan. On täysin selvää, että meidän täytyy päästä sopuun korkeammista puolustuskuluista. 3,5 prosenttia olisi lähtötaso, ja jos voimme sopia sen päälle 1,5 prosentin joustavista puolustukseen liittyvistä hankkeista, niin se olisi hyvä, Paluckas sanoo.
Tätä on ehdottanut Naton pääsihteeri Mark Rutte, jonka mukaan Trumpin tavoite voitaisiin toteuttaa ynnäämällä 3,5 prosentin tavoitteeseen 1,5 prosentin edestä kuluja, jotka liittyvät laajemmin turvallisuuteen. Nämä eivät olisi välttämättä uusia menoeriä jäsenmaille.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi aiemmin toukokuussa, että Nato-maat pääsisivät kesään mennessä sopuun 5 prosentin käyttämisestä puolustukseen seuraavan vuosikymmenen aikana, kertoi muun muassa Axios.
Liettua ja muut Baltian maat ovat jo nykyisellään tuntuvasti ylittäneet 2 prosentin rajan ja ovat käyttäneet suhteellisesti enemmän puolustukseensa kuin Suomi, joka nostaa omat puolustusmenonsa vähintään 3 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä, linjasi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta huhtikuun alussa.
– Tavallaan historialliset kokemuksemme ovat hyvin samankaltaisia Suomella ja kolmella Baltian maalla. Tiedämme, millaista on olla Venäjän naapurina. Se on pysyvä uhka. Ja jos sitä ei ota vakavasti, voi menettää suvereniteettinsa. Se tapahtui ennenkin. Tunnemme hyvin historiamme, Liettuan Paluckas sanoo STT:lle.
Kaikille Nato-maille Venäjän uhka ei ole yhtä välitön, mutta se koskettaa silti koko liittokuntaa, Paluckas korostaa.
– Jotkut maat odottavat, että jos jotain tapahtuu Euroopan itälaidalla, se ei kosketa heitä esimerkiksi etelässä. Mutta se ei pidä paikkaansa. Jos Venäjä päättää hyökätä tai yrittää hyökätä Nato-jäseniä vastaan ja saa siitä vaikutelman, ettei sitä pysäytetä, koko Naton turvallisuuskäsitys romahtaa.
Ukrainan asema Naton huippukokouksessa Haagissa on herättänyt kysymyksiä, sillä mediatietojen mukaan Yhdysvallat ei enää haluaisi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä paikalle. Yhdysvaltain ulkoministeri Rubio kiisti tiedon Kyiv Independentin mukaan.
– Odotamme hänen olevan siellä. Vaikka hän ei olisikaan samassa pöydässä kuin itse neuvosto, niin hän on kokouksen yhteydessä tapaamassa johtajia kahdenvälisesti, lounastamassa epämuodolliseen tapaan, arvelee Paluckas.
– Meidän on autettava Ukrainaa säilyttämään suvereniteettinsa. Meidän on autettava heitä saavuttamaan oikeudenmukainen rauha.
Paluckas kertoo uskovansa, ettei Ukrainalta ainakaan suljeta ovia tulevaisuuden jäsenyyden tieltä.
– Tiedän, että Yhdysvallat ja muutama muu maa epäröivät sanoa sitä, että jonain päivänä Ukraina hyväksyttäisiin Natoon, mutta uskon, ettei Ukrainalle sanota ”ei”, Paluckas sanoo.
Venäjä teki hiljattain uuden pelisiirron pitkäaikaisessa propagandasodassaan Baltian maita vastaan, kun maan ulkoministeri Sergei Lavrov kirjoitti esipuheen Liettuan historiaa vääristelevään kirjaan, joka kyseenalaisti modernin Liettuan olemassaolon oikeutusta.
– Tämä ei ole ensi kerta, kun venäläiset kirjoittavat oman versionsa muiden maiden historiasta, Paluckas sanoo.
– Emme usko, että he tekevät tätä vaikuttaakseen liettualaisiin, koska me opimme historiamme hyvin koulussa, hän jatkaa.
Pääministerin mukaan kirja on yksi pieni palanen suurta misinformaatio- ja disinformaatiokampanjaa, jota Venäjä jatkuvasti kohdistaa Baltian ja Skandinavian maita sekä koko Eurooppaa kohtaan. Vastatoimena voidaan vain keskittyä oikean tiedon levittämiseen.
– Ei ole muuta tapaa taistella vääriä faktoja ja propagandaa vastaan, kuin kertoa oma kertomuksensa niin kovalla äänellä kuin mahdollista. Suuremmille maille se on tietysti helpompaa ja pienemmille maille vähän vaikeampaa, mutta uskoakseni olemme pärjänneet ihan hyvin, Paluckas kertoo.
Paluckasin mukaan venäläiset rakentavat tarkoituksella vääriä narratiiveja Baltian maita, Suomea ja Puolaa kohtaan samaan tapaan kuin se levitti aiemmin vääriä narratiiveja Ukrainasta hyökkäyssotansa perusteluna. Paluckas ei kuitenkaan pelkää Venäjän hyökkäystä lähiaikoina.
– Meidän tiedustelutietomme mukaan he eivät kykene hyökkäämään mitään Nato-maata vastaan, koska he ovat nyt keskittyneet Ukrainan voittamiseen. Meidän tulisi jatkaa Ukrainan auttamista suvereniteettinsa puolustamisessa, ja tämä on paras tapa puolustaa omia maitamme.
– Kun eduskunnan puhemiehenne (Jussi Halla-aho) vieraili Liettuassa 11. maaliskuuta itsenäisyytemme takaisinsaannin 35-vuotispäivänä, hän sanoi Suomen olevan neljäs Baltian maa. Olimme iloisia sen kuullessamme, koska meillä on tämä jatkuva, tuhansien kilometrien yhteinen raja Venäjän kanssa. Meidän on tehtävä yhteistyötä ja puolustettava itseämme.
Liettua voi näytellä merkittävää roolia, jos Naton ja Venäjän välillä syttyy jonain päivänä konflikti. Yhteenoton yhtenä mahdollisena näyttämönä on pidetty Liettuan ja Puolan rajalla sijaitsevaa Suwalkin käytävää, joka sijaitsee Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ja Venäjän liittolaismaa Valko-Venäjän rajan välillä.
Jos Venäjä miehittäisi alueen, se voisi katkaista maayhteyden Baltian maiden ja muiden Nato-maiden välillä. Liettua onkin ryhtynyt kehittämään turvallisuuteen liittyvää infrastruktuuria alueella yhteistyössä Puolan kanssa, kertoi Politico huhtikuussa.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on kuitenkin vähentänyt Liettuan haavoittuvuutta tällä alueella, pääministeri kertoo. Nato-maiden ympäröityä Itämeren on avun kuljettaminen Baltiaan meriteitse helpottunut.
– Jos katsomme sitä, miten Venäjä kehittää sotavoimiaan länsirajallaan, uusia sotilasrakennuksia pystytetään Pietarista ja Leningradin alueelta alkaen etelään. Jos heidän armeijansa odotetaan hyökkäävän, se tulisi siltä suunnalta. Suwalkin käytävän sulkeminen kyllä eristäisi Baltian maat varusteilta ja sotilasavulta (maateitse), mutta se ei eristäisi Baltian maita, koska meillä on nyt muitakin vaihtoehtoja.
– Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon oli suuri helpotus, sillä siihen pisteeseen asti ainoa tapamme ottaa vastaan apua ja tarvikkeita oli Suwalkin käytävä. Nyt meillä on Itämeri Nato-järvenä, Paluckas sanoo.
Kaliningrad on Liettualle jatkuva päänvaiva. Pääministerin mukaan alueelta tuleva gps-häirintä koskettaa jo noin 80–90 prosenttia läntisen Euroopan suunnalta tulevaa lentoliikennettä.
– Ensi alkuun se oli aikamoinen järkytys lentoyhtiöille, mutta nyt kaikki ovat tottuneet tällaiseen häirintään, Paluckas sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Venäjää myötäilevä linja herätti epäilyksiä tämän kauden alussa ja ravisteli Nato-liittolaisia, mutta Paluckasin mukaan myös Yhdysvalloissa on alettu nyt ymmärtää Venäjän todelliset motiivit.
– Aiemmin nähtiin toiveajattelua, mutta nyt herra Trump on saanut kokemusta siitä, mitä Venäjän todelliset tavoitteet ja tahto ovat. He eivät halua osallistua neuvotteluihin tai neuvotella aselevosta, he vain yrittävät voittaa aikaa edetäkseen rintamalla.
Ensimmäisellä kaudellaan Trump teki Paluckasin mukaan Euroopalle palveluksen vaatimuksillaan Naton taakanjaosta.
– Hän tuli ja pyysi meitä lyömään rahaa pöytään ja lopettamaan Yhdysvaltojen kustannuksella siipeilyn. Hän oli oikeassa siinä, että emme tehneet kotitehtäviämme täällä Euroopassa.
Paluckas näkee, että Trumpin hallinnon ulkopolitiikka on nyt normalisoitumassa todellisuuden lyödessä kasvoille.
– Ennen pitkää on kohdattava tosiasiat. Ja todellisuus on se, että venäläiset ovat manipuloineet Donald Trumpia ja Amerikkaa. Heillä on omat tavoitteensa ja keinot niiden saavuttamiseksi. He yrittävät käyttää hyväkseen uuden hallinnon toiveajattelua, mutta on täysin selvää, että heidän aikomuksenaan on valloittaa Ukraina ja hankkiutua eroon Zelenskyistä ja tästä hallinnosta, josta he eivät pidä Ukrainassa.