Nälkämaasta törähtää – kainuulaisedustaja Tuomas Kettunen haluaisi kaupunkien koulutetut kolmekymppiset maakuntiin paiskimaan töitä
Keskustan marraskuisen puoluevaltuuston kokouksen päätteeksi, ennen kotiinlähtöä, puheenjohtaja Katri Kulmuni veti Tuomas Kettusen sivummalle väkijoukosta. Kulmuni halusi varmistaa, ettei kuhmolainen ollut liikenteessä yksin.
Puoluejohtaja kertoi arvoituksellisesti, että tiedossa olisi hätkähdyttäviä uutisia.
Lähtöhalausten jälkeen Kettunen valtuustokavereineen lähti taittamaan matkaa Kalajoelta kotiin päin. Kun Ylivieska jäi taakse, Kettusen kännykkä kilahti: pitkän linjan kansanedustaja Antti Rantakangas oli menehtynyt kotonaan tapaturmaisesti.
Kettunen nousisi varasijalta eduskuntaan.
– Siinä loksahtivat jätkiltä suut auki, kun kerroin uutiset levähdysalueella, hän muistelee.
Vaikka surutyö oli pahasti kesken, tapahtumien vyöry vei Kettusta vääjäämättä kohti uutta elämänvaihetta.
Sulateltuaan tapahtunutta parin päivän ajan tuleva kansanedustaja siivosi työpöytänsä Kuhmon maataloustoimistossa ja karautti vuoden 99 Ford Mondeolla Ouluun noutamaan valtakirjaansa – Posti kun oli mennyt lakkoon.
– Yöjunassa löin pään tyynyyn ja heräsin vasta, kun konnari jyskytti hytin ovea Helsingissä. Olenhan entinen rekkakuski, joten minulla on hyvät unenlahjat.
Kuin kohtalon oikusta Kettunen nousi rautatieasemalla pirssiin, jota ajoi keskustanuorten uuden pääsihteerin isä.
– Varmaan Helsingin ainut kepulainen taksi, Kettunen iskee silmää.
Pian Kettunen istahti paikalleen eduskunnan suureen saliin. Juhlallinen hetki kouraisi vatsanpohjasta. Tiedossa oli kyselytunti. Niitä Kettunen oli tapittanut tarkasti jo pikkupoikana.
– Muistan, kuinka isäukko aina sanoi, että tietävätköhän nuo mistään mitään, Kettunen naurahtaa.
Vaikka eduskuntaryhmää oli vasta kohdannut musertava menetys, keskustalaiset ottivat kuhmolaisen tulokkaan avosylin vastaan. Isällisiä neuvoja Kettunen sai heti kättelyssä, kun tapaaminen puhemies Matti Vanhasen (kesk.) kanssa venähti tavallista pidemmäksi.
– Lisäksi kuulin, että Kainuusta oli soiteltu muutamille edustajille, että pitäkäähän siitä Kettusesta huolta. Sellaista lähimmäisenrakkautta vielä löytyy!
Kettuselle on kunnia-asia, että hän käyttää Arkadianmäellä vahvaa kainuulaisten valtakirjaa.
Kevään vaaleissa Kettunen ylsi kovaan tulokseen: sitkeästi uraa paikallispolitiikassa luonut keskustalainen kahmaisi yli 4 300 ääntä Oulun vaalipiiristä.
Hän aikoo olla kaiken saamansa luottamuksen arvoinen uurastaessaan laki-, puolustus- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokuntien jäsenenä.
Talo Kuhmon jylhissä mäntymaisemissa vaihtui kertaheitolla kaupunkikaksioon Länsi-Pasilan toimistotaloviidakossa. Kylänraittina on nyt Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Tripla.
Kettunen on kuitenkin onnellinen, että Helsinki-asunto järjestyi kätevästi ex-kansanedustaja Lasse Hautalan (kesk.) avustuksella.
– Haluan silti korostaa, että olen kuhmolainen. Minulla on talo Kuhmossa ja oikeus metsästää valtion mailla. Haluan tehdä sitä myös tulevaisuudessa, Kettunen painottaa.
Olen kuhmolainen. Minulla on talo Kuhmossa ja oikeus metsästää valtion mailla. Haluan tehdä sitä myös tulevaisuudessa
Punamultayhteistyön kannattajaksi tunnustautuva Kettunen kertoo ponnistavansa ”ihan tavallisesta perheestä”.
Hän näkee oman kansanedustajuutensa olevan seurausta Maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien historiallisesta liitosta, jossa kylvettiin menestymisen edellytykset eri puolille maata.
Maata asutettiin ja kansaa sivistettiin yksissä tuumin.
– Olen kiitollinen tälle yhteiskunnalle ja niille presidentti Urho Kekkosen kaltaisille päättäjille, joiden ansiosta tänä päivänä voi syrjäseudulta yltää jopa kansanedustajaksi asti.
Kun tieto Kettusen noususta eduskuntaan levisi, puhelin alkoi soida. Moni edesmenneen Rantakankaan pitkäaikaisista tukijoista halusi evästää Kettusta tämän uudella uralla.
– Rantakangas oli minun tavoin koulutukseltaan agrologi, maakunnan mies. Vahva sivistysaatteen puolustaja, joka kuunteli ihmisiä. Ehkä on luontevaa, että jatkan siitä, mihin hän pääsi.
Rantakankaan ajattelu on lähellä Kettusen sydäntä: sen ytimessä on halu vahvistaa maakuntien elinvoimaa luomalla moderneja työpaikkoja perinteisille aloille.
Kettunen saarnaakin pitkälle kehittyneen metsäteollisuuden ja biotalouden puolesta. Kuhmolaisen mielestä ala on avainasemassa, kun Suomen hallitus tavoittelee 60 000 uutta työpaikkaa ja päästöjen huomattavaa leikkaamista.
– Mikä olisi parempi keino taistella ilmastonmuutosta vastaan? Hitsi, tuollaiset biotuotetehtaat, jotka tuottavat sellun lisäksi sähkö- ja lämpöenergiaa, mäntyöljyä ja muita jatkojalostustuotteita, Kettunen kehuu.
Kuitenkin myös Kettusen kotiseuduilla on havahduttu siihen, että tekeviä käsipareja on vapaita vakansseja vähemmän.
Hän haluaa selvittää ne keinot, joiden avulla kasvukeskuksiin pakkautuneet, koulutetut kolmekymppiset lähtisivät maakuntiin paiskimaan töitä.
Kettunen olisi valmis harkitsemaan esimerkiksi verotuksellisia porkkanoita, jotka houkuttelisivat osaajia syrjäseuduille.
– Ennen vanhaan lähdettiin rapakon taakse töihin. Miksi meillä ei liikuta työn perässä edes oman maan rajojen sisällä? Eivät nämä välimatkat lopulta ole niin pitkiä.
Ennen vanhaan lähdettiin rapakon taakse töihin. Miksi meillä ei liikuta työn perässä edes oman maan rajojen sisällä?
Hallituksessa leimahti pääministeri Antti Rinteen (sd.) kohtaloksi koitunut Posti-kriisi, kun Kettunen oli toista päivää eduskunnassa.
Media kyttäsi nauhurit ja kamerat tanassa, kun keskustan edustajat kokoontuivat ryhmähuoneeseen puimaan hallitusyhteistyön kohtaloa. Lehdet lähettivät tuntikausia suoraa kuvaa huoneen suljetusta ovesta.
Kettusta härdelli ei silti hätkäyttänyt.
– Minusta tuntui siltä, kuin olisin ollut täällä aina ennenkin. Tämä varmaan kuulostaa todella oudolta, Kettunen sanoo.
Keskustan korpivaellus kannatusmittauksissa ja vaaleissa saa Kettusen mietteliääksi.
Hän kokee, ettei keskusta ole onnistunut tarjoamaan omaa, kansan syviä rivejä puhuttelevaa vaihtoehtoa päivänpolttaviin aiheisiin.
– Kuule, minähän jututan täällä niin taksi- kuin ratikkakuskejakin. He ovat niitä kansan ääniä, jotka suodattavat politiikan ykkösjutut.
Varsinkin ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa keskustan ääni on Kettusen mukaan hukkunut ääripäiden huutelun alle.
Hänestä keskustan on oman tulevaisuutensa kannalta elintärkeää terästäytyä juuri niissä aiheissa, joista ihmiset puhuvat kahvipöydissä.
– Ei meitä tarvita, jos meillä ei ole omaa mielipidettä näihin kysymyksiin.
Jututan täällä niin taksi- kuin ratikkakuskejakin. He ovat niitä kansan ääniä, jotka suodattavat politiikan ykkösjutut.
Pääkaupungin suurista saleista ja kirkkaista valoista huolimatta Kettusen kiintopiste on kotikunnan yhteisöllisessä ja lämpimässä ilmapiirissä.
Jo koululaisena Kettunen oli illalla viimeisenä kunnostamassa lumilautailijoiden hyppyreitä. Myöhemmin kunnallispoliitikkona hän oli järjestämässä maitolaituria vanhainkodin pihaan ja jouluvaloja Kuhmon katukuvaan.
Kettunen sanoo, että hänen tarmokkuutensa syy on yksinkertainen: jotta kaikilla olisi mukavaa ja hyvä olla.
Keskustan järjestötoiminnassa Kettuseen tutustuneet tietävät, että hän hallitsee show-miehen elkeet.
Suuri puhallinmusiikin ystävä onkin soittanut trumpettia niin sinfoniaorkesterissa, big bandissa kuin varusmiessoittokunnassakin.
Bravuurina vuodesta toiseen säilyy kuitenkin Kainuun marssi, joka törähti komeasti jo silloin, kun Kettunen aloitteli vaikuttajan uraa keskustanuorissa.
– Jotkut käyvät joogassa ja toiset punttisalilla. Mutta minä tykkään soitella. Se avartaa maailmankatsomusta, Kettunen pohtii.
Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan kuukausilehdessä 10.1.2020. Voit tilata lehden täältä .
