Näin lapsiperheet selvisivät koronakevään hulabaloosta – tutkijat löysivät ainakin kolme strategiaa
Lapsiperheissä kehitettiin erilaisia arjesta selviytymisen keinoja koronakeväänä, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.
Pandemian seurauksen koululaiset siirtyivät etäopetukseen ja päiväkoti-ikäisille suositeltiin kotihoitoa. Samalla monet vanhemmat ryhtyivät työskentelemään etänä kotona.
Tutkimuksen mukaan lapsiperheiden selviytymiskeinot voidaan jaotella ympäristö-, suhde- ja yksilötason selviytymisstrategioihin.
Tutkimuksessa ilmeni, että erityisesti suhdetason selviytymisstrategiat olivat merkittäviä arjessa selviytymisen kannalta.
Keskeisimmiksi selviytymiskeinoiksi nousivat arjen käytännöistä sopiminen ja joustavuus. Esimerkiksi yhteisen aikataulun tekeminen toi ennakoitavuutta.
Toinen arkea helpottanut käytännön toimi oli vanhempien pyrkimys jakaa hoivavelvollisuutta, jotta kumpikin vanhempi sai mahdollisuuden keskeytyksettömään työntekoon.
Yksi yleisimmistä joustoista liittyi lasten ruutuaikaan, jota saatettiin kasvattaa, jotta vanhemmat pystyisivät keskittymään paremmin työntekoon.
Myös esimerkiksi kotitöiden, kuten siivoamisen ja ruuanlaiton, vaatimuksia höllennettiin. Monille päänvaivaa aiheutti lounaan valmistaminen työpäivän aikana, minkä vuoksi perheissä turvauduttiin noutoruokaan tai valmisaterioihin.
Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen koettiin tärkeäksi. Niitä ylläpidettiin pääasiassa etäyhteyksien välityksellä. Lisäksi isovanhempien tarjoamaa apua pidettiin merkittävänä.
Ympäristötasolla oleellisena selviytymiskeinona oli päivähoidosta ja koulusta saatu tuki.
Yksilötasolla näkyi vaatimustasosta juostaminen. Vanhemmat eivät kokeneet oman työn laatu- ja määrävaatimuksista joustamista hyvänä ratkaisuna, mutta se nähtiin usein arjen sujuvan pyörittämisen kannalta välttämättömänä.
Vanhemmat korostivat myös oman ajan merkitystä.
Monet vanhemmat kokivat tarvitsevansa omaa henkilökohtaista aikaa, jotta jaksoivat lapsiperhearkea korona-aikana.
Tutkijoiden mukaan mahdollisissa tulevissa eristäytymistilanteissa pitäisikin laajemman yhteiskunnallisen tuen lisäksi keskittyä perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja yksilöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin kasvattamiseen.
Tutkimuksen taustalla ovat sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijat Milla Salin, Anniina Kaittila, Mia Hakovirta ja Mari Anttila.
Tulokset julkaistiin Sustainability-lehden teemanumerossa Sustainablity of Families and Child Welfare.
Tutkimus perustuu keväällä 2020 kerättyyn aineistoon. Tutkijat huomauttavat, että vastaajat eivät ole edustava otos suomalaisista lapsiperheiden vanhemmista. Valtaosa vastaajista oli suhteellisen korkeasti koulutettuja naisia.