MT:n kysely sote-johtajille: Säästötavoite on liian tiukka, moni alue lakkauttamassa yksiköitään
Miltei kaikki hyvinvointialueiden johtajat toivovat hallituksen höllentävän alijäämätavoitetta, jonka mukaan hyvinvointialueiden tulisi kattaa vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.
Tämä käy ilmi Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä.
Kyselyyn vastanneesta 18:sta hyvinvointialuejohtajasta 16 on sitä mieltä, että Orpon hallituksen tulisi antaa lisäaikaa hyvinvointialueille sopeuttaakseen talouttaan.
Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialuejohtajat eivät vastanneet MT:n kyselyyn.
Oppositiopuolue keskusta on pitänyt esillä sitä, että alijäämän kurominen umpeen kahdessa vuodessa on hallitukselta kohtuuton vaatimus.
Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko vaatikin viime viikon keskiviikkona sotea kokevan välikysymyskeskustelun yhteydessä Orpon (kok.) hallitusta antamaan hyvinvointialueille lisäaikaa tasapainottaa talous.
– Juuri nyt keskeisimmät syyt hyvinvointialueiden ahdinkoon ja alijäämiin ovat pitkittynyt inflaatio, koronpandemiasta kertynyt hoitovelka, tietojärjestelmien muutoskustannukset, alan palkankorotukset, kohonneet vuokrakustannukset sekä työntekijäpulassa erittäin kalliisiin ostopalveluihin turvautuminen. Ne ovat nostaneet hyvinvointialueiden menoja ennakoimattomasti. Se ei ole yhdenkään hallituksen syy, mutta se on silti totta, Saarikko totesi eduskunnassa.
Keskusta onkin jättänyt lakialoitteen alijäämän kattamisajan pidentämisestä kahdella vuodella.
Vastuuministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on kuitenkin jo ilmoittanut, että hallitus ei aio höllentää alijäämäsääntelyä.
Alijäämäsääntelyn takia useilla hyvinvointialueilla tehdään nyt kunnianhimoisia säästöohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmia.
MT:n kyselystä Suomen hyvinvointialuejohtajille ilmenee, että miltei kaikilla palveluverkkosuunnitelmia valmistelevilla hyvinvointialueilla ollaan aikeissa lakkauttaa fyysisiä toimipisteitä ja keskittää palveluja isompiin keskuksiin.