MTK:n Marttila: Hallitus ja metsäyhtiöt sysäävät raakkujen suojelun kustannukset metsänomistajille – "Raukkamaista"
Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) paiskasi metsäyhtiöiden johtajien kanssa tiistaina kättä siitä, että ne sitoutuvat jättämään raakkuesiintymien välittömään läheisyyteen 50 metrin suoja-alueen.
Metsänomistajien etujärjestö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK odotti turhaan kutsua Mykkäsen koolle kutsumaan tapaamiseen, kertoo puheenjohtaja Juha Marttila.
– Siellähän meidän rahoillamme ja maillamme lähdettiin suojelua harrastamaan. Periaatteellisesti olisi varmaankin aika luonnollista, että myöskin he, joita asia koskee, olisivat paikalla, hän sanoo.
– Ilmeisesti aikamoisessa paniikissa metsäteollisuusyritykset ovat tämän tien valinneet, Marttila arvioi.
Marttilan mielestä raakkujokien nyt sovitut suojavyökkeet pitää korvata metsänomistajille.
– Muuta vaihtoehtoa ei ole. Olemme tarjonneet tähän myöskin mallia, luontoarvokauppaa, kun puukauppaa tehdään ja luontoarvoja halutaan tavalla tai toisella ylläpitää. Niihinhän on löydettävissä hintalappu.
Marttila ihmettelee myös valtion toimintaa asiassa.
– Jos löydetään arvokkaita kohteita, niitä sitten suojellaan, mutta suojeluun pitää varata asianomainen korvaus. Valtion rahapulastako johtuu, että valtiovalta ei itse kykene tässä reagoimaan, vaan sysää yhdessä teollisuuden kanssa kustannukset maanomistajille, MTK-pomo kysyy.
– Kyllähän tämä valtiovallan puolelta aika raukkamaista myös on, että lähdetään tälle tielle, hän jatkaa.
Keskustan riveistä on ihmetelty, miksi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei puolusta hallinnonalansa elinkeinoa ja metsänomistajia. Marttilallakin on ministerille kysymys.
– Häneltä varmaan kannattaa kysyä, että miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
Ely-keskus suosittelee jo tällä hetkellä 45 metrin suojavyöhykettä jokihelmisimpukkaesiintymien läheisyyteen, mutta asiaa ei ole kirjattu lakiin. Metsähallituskin teki äskettäin avohakkuun kainuulaisen raakkujoen lähelle, 10–15 metrin päähän rannasta.
MTK:ssa ihmetellään, miksi suositus on ylipäätään nimenomaan 45 metriä.
– Olemme kysyneet, tietääkö joku, mihin se perustuu. Ei siihen vielä oikein vastausta ole tullut. Ilmeisesti mitä suurimman varovaisuusperiaatteen mukaan on asetettu vain joku metrimäärä, Marttila sanoo.
Hän katsoo, että jotain tiettyä lukua tärkeämpää olisi kunkin kohteen tapauskohtainen arviointi.
– Jokainen ranta on taatusti erilainen. Totaalisuojelu ei raakkujen kannalta ole mitenkään perustelua ole. Ei ole sellaista tutkimustulosta, joka sanoisi, että esimerkiksi poimintahakkuut eivät olisi mahdollisia, Marttila sanoo.