MT uutisoi laajasta tutkimuksesta, joka tyrmää väitteen turpeesta vesien likaajana – Keskustan Heikkinen: Päätöksenteon pitää nojautua tutkittuun tietoon
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kattava tutkimus antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana, Maaseudun Tulevaisuus uutisoi.
Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkisen mukaan näyttää siltä, että turvetuotanto on joutunut pitkään kantamaan vesistövaikutusten osalta taakkaa, joka ei sille kuulu.
– Päättäjillä ja kansalaisilla on ollut käsitys turpeesta suurena vesistöjen likaajana, Heikkinen toteaa.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan GTK:n tutkimusanalyysi on yhä hieman kesken, ja julkistus on myöhemmin keväällä.
Lopputulos on alustavien tulosten perusteella turvetuotannon vesistövaikutusten osalta vapauttava. Liejua on kaikissa järvessä, eikä turpeennostolla GTK:n laajan tutkimuksen perusteella ole vaikutusta pohjasedimenttien kertymään.
Turvetuotannon valuma-alueen järvissä sedimenttiä eli humuspitoista liejua oli enimmillään kertynyt 15 senttiä vuoden 1986 jälkeen. Verrokkijärvissä, joiden yläjuoksulla ei turvetta nostettu tai hyödynnetty, sedimenttiä oli enimmillään 17 senttimetriä, lehti kertoo.
Keskimääräisissä pitoisuuksissa ”turvejärvien” pohjalla liejua oli niin ikään toista senttiä vähemmän kuin ”puhtaissa” verrokkijärvissä, joissa keskimäärin liejua mitattiin 7,1 senttiä.
Keskustan Heikkinen korostaa, että poliittisen päätöksenteon pitää ympäristö- ja energiakysymyksissäkin nojautua tutkittuun tietoon.
– Turvetta käytetään polttolaitoksissa yhdessä puun kanssa sähkön ja lämmön tuotantoon. Yhdessä ne palavat puhtaammin, pienentävät hiukkaspäästöjä ja samalla parantavat laitosten tehokkuutta, Heikkinen muistuttaa.
Heikkinen korostaa, että keskusta ei missään nimessä väheksy turpeen aiheuttamia ilmastovaikutuksia.
– Olemme linjanneet, että kiireellisimpänä tulee luopua fossiilisista tuontipolttoaineista, minkä jälkeen voidaan asteittain luopua energiaturpeen käytöstä.
Heikkinen kuitenkin myös muistuttaa, että turveteollisuus on mittava työllistäjä.
– Meidän on kaikissa oloissa huolehdittava myös energiateollisuuden huoltovarmuudesta. Biopolttoaineiden lisäksi turve täydentää tältä osin energiaomavaraisuuttamme.
Heikkinen sanoo, että turve tulee poistumaan energiapaletista liukuvasti hakkeen seospolttoaineena päästöoikeuden hintakehityksen myötä 2030-luvulla.
– Turpeen käyttö tuleekin siirtymään entistä enemmän uusiin tuotteisiin, kasvualustojen lisäksi turvetta tullaan käyttämään esimerkiksi aktiivihiilen raaka-aineena, jolla päinvastoin vähennetään ilmaan tulevia pienhiukkaspäästöjä.