MT: Itä-Euroopan viljakapina on propagandasyöttö Venäjälle, Kurvinen näkee – Suomi suhtautuu ministerin mukaan myönteisesti riskirahojen käyttöön
EU-maiden maatalousministerit kävivät kokouksessaan tiistaina kipakkasävyisen keskustelun koskien itäisten EU-maiden asettamia viljan tuontikieltoja Ukrainasta, kertoo Maaseudun Tulevaisuus (MT).
EU on antanut viime toukokuusta alkaen Ukrainan viedä maataloustuotteita jäsenmaidensa kautta maailmanmarkkinoille ilman tulleja tai tarkastustoimia. Tällä on pyritty välttämään ruokakriisin kärjistyminen kolmansissa maissa, joissa tuonti Ukrainasta on ollut erittäin tärkeää.
Suuri osa tullittomasta tuonnista on kuitenkin jäänyt Eurooppaan ja vääristänyt markkinoita laskemalla maataloustuotteiden hintaa. Tämän myötä tuottajien ahdinko on kasvanut.
Tästä syystä Puola, Unkari, Slovakia ja Bulgaria päättivät muutama viikko sitten tuontikiellosta, joka jatkuu kesäkuun loppuun. Päätös sotii EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa vastaan.
Omassa kokouspuheenvuorossaan Suomen Antti Kurvinen (kesk.) painotti MT:n mukaan, että kapinamaiden toimien takia Venäjä saa propaganda-aseen.
– He pystyvät levittämään sitä omaa tarinaansa maailmalle ja myös kiristämään, kun Mustanmeren viljankuljetussopimuksen jatkamisesta neuvotellaan.
Meritie on ollut suljettuna osan ajasta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Tätä varten EU avasi kauttaan ”solidaarisuuskaistoja” korvaamaan menetettyjä kansainvälisiä meriteitä. Viime heinäkuussa Mustanmeren reitti saatiin kuitenkin uudelleen käyttöön sopimuksella, joka umpeutuu toukokuussa.
Komissio on luvannut markkinahäiriöistä kärsiville maille 100 miljoonan euron tuen EU:n maatalousbudjettiin sisältyvästä 450 miljoonan euron riskirahastosta, MT kirjoittaa. Lisäksi lehden mukaan mietitään keinoja, joilla voidaan varmistaa, että solidaarisuuskaistat todella toimivat ja että tuotteet eivät jää kauttakulkumaihin.
– Suomi suhtautuu positiivisesti riskirahojen käyttöön, mutta summat ovat hyvin pieniä. Meillä Suomessa pelkkä sähkö- ja lannoitetuki, joka vietiin eduskunnassa läpi vaalikauden lopussa, oli 96 miljoonaa euroa, toimitusministeristön maa- ja metsätalousministeri Kurvinen muistuttaa.
– Myös meillä Suomessa on ollut näitä sodan aiheuttamia markkinahäiriöitä. Eli se ei ole koko totuus, että vain naapurimaat kärsivät, vaikka niillä toki on aivan erityisiä ongelmia.
Kurvinen katsoo myös, että Ukrainan kaltaisen valtavan maatalousmaan markkinat on hyvä jollain keinolla kytkeä tulevaisuudessa EU:n maatalouspolitiikan kylkeen.