Moni omakotitalon omistaja on Suomessa ikävässä tilanteessa – "Lupaus ei vain enää päde"
Omakotitalojen kauppa jäi viime vuonna Suomessa vähäisimmäksi sitten vuoden 1995. Näin kertoo asiantuntija, kiinteistöjen kauppahinnoista vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.
Vuonna 1995 Suomi kömpi ylös pitkän laman kurimuksesta. Onko tällä kertaa toivoa siitä, että kasvukeskusten ulkopuolella romahtaneet pientalojen hinnat jossain vaiheessa nousevat?
– Kyllähän tilanne voimakkaasti väestöään menettävillä alueilla on haastava. Voi olla, että asuntokysyntää ei siellä enää riitä niin paljon, että pientalojen arvo lähtisi jossain vaiheessa kasvuun, täydentää asuntomarkkinoihin perehtynyt vanhempi ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta (PTT).
Tilanne on erityisen ikävä siksi, että Suomessa monella oman asunnon arvo on liki koko omaisuus.
Omakotitalojen hintakehitys on koko maan tasolla edelleen pohjalukemissa, sanoo PTT:n Holappa.
– Ei sieltä ole vielä ylös päästy. Käytän tässä Tilastokeskuksen tietoja, joista uusimmat ovat viime syyskuun lopulta.
Toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistövälitysalan Keskusliitosta (KVKL) muistuttaa, että asunnon arvon kehittymisestä voi olla harhakäsityksiä.
– Suomessa on vähän ongelmana, että on tavallaan annettu lupaus siitä, että omistusasunnon hinta nousee. Sellainen lupaus ei vain enää päde. Sijainti vaikuttaa tässä todella paljon.
Holapan mukaan viime vuosi oli suurissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vähän parempi kuin vuosi 2023.
– Isommissa kaupungeissa hintojen lasku on tasaantunut jo vuoden 2023 aikana. Muualla hintojen pudotus jatkui pitempään.
Maanmittauslaitoksen Saari sanoo, että asuntokaupankin valossa Suomessa on selkeästi voittajia ja häviäjiä.
– On alueita, jotka kasvavat ja kehittyvät, sekä toisaalta paikkoja joista ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin.
Saaren mukaan oli toivottu, että pientalokiinteistöjen kauppa lähtisi piristymään viime vuonna.
– Näin ei käynyt. Toisella vuosipuoliskolla tosin nähtiin lievää kasvua kauppamäärissä alkuvuoteen ja vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Erään myönteisen asian Saari kuitenkin tuo esiin viime vuoden pientalokaupasta.
– Tilastojemme valossa mediaanihintojen lasku vaikuttaisi pysähtyneen, ainakin asemakaava-alueiden pientalokaupoissa.
Apua ei tullut eräästä suutariksi jääneestä maan sisäisen muuttoliikkeen trendistä: korona-ajan jälkeen ajateltiin, että lisääntynyt etätyö saa osan suomalaisista muuttamaan pois suurista kaupungeista.
– Tilastot eivät tue sitä, että näin olisi tapahtunut. Muutos ei ole ainakaan niin iso, että se näkyisi asuntokaupassa, Holappa kertoo.
KVKL:n Viljamaan mukaan Suomessa myytiin viime vuonna yhteensä noin 12 500 käytettyä omakotitaloa. Hänen mukaansa pientalojen myyntihinnan mediaanin muutoksista vuodelta 2024 ei ole vielä eritelty tietoja paikkakunnittain.
Vaikka tarkemmat tiedot tällä erää puuttuvat, on Saaren mukaan mahdollista arvioida jo omakotitalokaupan yleiskuvaa.
– Ensinnäkin voidaan katsoa seitsemän suurimman kaupungin tilannetta. Asemakaava-alueilla oltiin kaikissa näissä kaupungeissa vuonna 2024 hyvin lähellä edeltäneen vuoden myyntimääriä.
Saaren mukaan näyttäisi siltä, että Vantaa, Espoo ja Jyväskylä jäävät hienoisesti alle vuoden 2023 tasosta. Sen sijaan Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku olisivat päässeet päättyneenä vuonna hieman parempaan tulokseen kuin vuonna 2023.
– Alustavien tulosten mukaan ja näppituntumalla näistä isoista kaupungeista pientalokaupan kehitys on ollut parasta Tampereella.
Holapan mukaan asuntomarkkinan trendien oletetaan jatkuvan. Niinpä pientalojen huonoin hintakehitys on saattanut jatkua viime vuonna samoissa kunnissa, joissa se oli kehnointa jo edellisvuonna. Silloin asemakaava-alueiden pientalojen myyntihinnan mediaani laski prosenteissa eniten Paraisilla, jota seurasivat Eura, Kotka, Akaa ja Kouvola.
– Mutta mitä pienempiin paikkakuntiin mennään, sitä pienemmät ovat vastaavasti myös niiden asuntomarkkinat. Siellä myyntihintojen mediaani voi vaihdella sen mukaan, millaisia yksittäisiä taloja on sinä vuonna sattunut tulemaan myyntiin ja myydyiksi.
Lisäksi hintamediaanissa näkyy pienillä paikkakunnilla helposti se, minkä laatuisia pientaloja on osunut myyntiin.
– Asunnon neliömäärä ja myyntihinta eivät vielä kerro, kuinka hyvässä tai huonossa kunnossa omakotitalo on myytäessä ollut.
Oleellista olisi PTT:n ekonomistin mukaan päästä vertaamaan kunnoltaan samantasoisten, suunnilleen samankokoisten talojen myyntihintaa.
– Lisäksi myyntihintaan saattaa vaikuttaa paljonkin asunnon sijainti paikkakunnan sisällä.
Holappa painottaa, että tilastotiedot eivät välttämättä kerro, miten alas pientalojen hinnat voivat pahimmillaan pudota.
– Syy on se, että kaikkein alhaisimpien hintojen osalta asuntokaupat voivat jäädä kokonaan tekemättä.
Holapan tietojen mukaan ei ole olemassa arviota siitä, paljonko Suomessa on pientaloja, joiden myyminen ei onnistu millään hinnalla.
– On myös yhteiskunnallinen haaste, jos ihmiset eivät tästä syystä pääse liikkumaan.
Talot, joiden rahallinen arvo on vähäinen tai olematon, saattavat lopulta päätyä esimerkiksi perikuntien riesaksi.