Miten keskusta voisi nostaa opiskelijakannatustaan? – katso tästä keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaehdokkaiden vastaukset
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajan paikasta kisaa kolme järjestön aktiivia.
25-vuotias lappeenrantalaistaustainen Joonas Paavilainen toimii tällä hetkellä keskustaopiskelijoiden toisena varapuheenjohtajana ja opiskelee Helsingin yliopistossa teologiaa ja uskonnontutkimusta.
Arttu Laaksonen on 23-vuotias salolainen, joka opiskelee Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Hän toimii tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä ja on toiminut viime vuonna keskustaopiskelijoiden liittohallituksessa.
Kalle Pyky opiskelee hallintotieteitä ja johtamista Rovaniemen yliopistossa. 21-vuotias Pyky on myös keskustanuorten liittohallituksen jäsen tänä ja tulevana vuonna. Hän on varavaltuutettu kotikaupungissaan Oulussa.
Edellisen kerran näin moni on tavoitellut keskustaopiskelijoissa puheenjohtajan paikkaa Joensuun liittokokouksessa 2014. Silloin myöhemmin eduskuntaankin noussut Hilkka Kemppi voitti kisassa Sakari Tuomiston ja Vilhartti Hanhilahden.
Istuva puheenjohtaja Eveliina Leskelä jatkaa vuoden loppuun, jonka jälkeen uusi puheenjohtaja toimii tehtävässään kalenterivuoden 2022 ajan.
Suomenmaa kysyi ehdokkailta seuraavat kysymykset:
Miksi juuri sinut pitäisi valita keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi?
Laaksonen: Keskustaopiskelijat saisi minusta asioihin perehtyvän sekä keskustelevan ja kuuntelevan puheenjohtajan, jolla on kunnianhimoa ja rohkeutta viedä järjestöä eteenpäin. Minulle on kertynyt kokemusta, osaamista ja tietotaitoa eri vaikuttamis- ja luottamustehtävistä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin, viimeisimpänä ylioppilaskunnan hallituksesta. Keskustaopiskelijat tarvitsee puheenjohtajan, jolla pysyy kompassisuunta tiukoissakin paikoissa.
Paavilainen: Olen toiminut seitsemän vuotta eri järjestöissä ja sen aikana minulle on kehittynyt visio nykyajan järjestöjohtamisesta. Puheenjohtajana olen samaan aikaan henkilöstöjohtaja, järjestöjohtaja ja opiskelijapoliitikko. Johdan edestä esimerkillä sekä varmistan onnistumisemme ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Haluan varmistaa, että jäsenemme ja osastotoimijamme ovat motivoituneita ja kouluttautuneita. Opiskelijapoliitikkona olen tahtopoliitikko, joka ei jousta meille tärkeistä asioista.
Pyky: Koen, että minulla on paljon annettavaa keskustaopiskelijoille. Osaan ottaa vahvasti kantaa ja uskallan puolustaa opiskelijoita. Meidän tulee olla vahvasti vaikuttava poliittinen järjestö, ja tahdon olla rakentamassa järjestöstämme sellaista. Eduskuntavaalien lähestyessä keskustaopiskelijat tarvitsee toimeen tarttuvan ja vahvasti kantaaottavan johdon, joka innostaa keskustaopiskelijoita ympäri Suomen ottamaan kantaa polttaviin kysymyksiin.
Opiskelijat harvoin kiittävät hallituspuolueita. Millä eväillä opiskelijat saadaan kannattamaan keskustaa?
Laaksonen: Keskusta ei yksinkertaisesti puhuttele korkeakouluopiskelijoita. Puolue ei ole onnistunut profiloitumaan opiskelijakaupungeissa opiskelijamyönteiseksi puolueeksi. Keskustalaista viestiä tulee kirkastaa, ja se pitää pystyä tuomaan lähemmäs opiskelijoita. Siksi onkin tärkeää, että keskusta ja keskustaopiskelijat näkyvät ja kuuluvat opiskelijoille esimerkiksi korkeakoulujen edustajistovaaleissa.
Paavilainen: Opiskelijakannatuksen parantaminen ei lähde vain puoluetoimistolta, vaan opiskelijoihin liittyviä teemoja on käsiteltävä tekemällä yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen kanssa ja tuomalla haasteisiin opiskelijoita hyödyttäviä ratkaisuja. Opintojen sujuvuus, toimeentulon parantaminen ja hyvinvointiin liittyvät teemat ovat suorastaan meidän alkiolaisista juuristamme ja ihmisyysajattelustamme lähtöisiä. Yhtenä konkreettisena toimena meidän tulee esimerkiksi tavoittaa paremmin ammattikorkeakouluopiskelijoita.
Pyky: On totta, että keskusta on joutunut tekemään niin edellisessä kuin nykyisessäkin hallituksessa ikäviä päätöksiä opiskelijoiden kannalta. Opintotuen tulorajojen väliaikainen nostaminen oli keskustalaisilta ministereiltä kädenojennus opiskelijoille, ja toivonkin, että tulorajoja nostettaisiin pysyvästi. Keskustalla on nyt hyvä mahdollisuus näyttäytyä opiskelijoiden puolueena ja tulorajojen nosto oli hyvä alku. Nyt tarvitaan vain rohkeita opiskelijapoliittisia avauksia sekä keskustalaista, kestävää ja kannustavaa koulutuspolitiikkaa!
Mitkä ovat kolme tärkeintä koulutuspolitiikan teemaa ensi vuodelle?
Laaksonen: Ensi vuoden tärkeimmät koulutuspoliittiset teemat ovat opiskelijoiden hyvinvointi sekä koulutuksen ja tieteen rahoitus. Koronapandemian jälkeen opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen kaivataan konkreettisia toimenpiteitä. Samalla on huolehdittava, ettei koulutuksen eikä tieteen laadusta tingitä tai rahoituksesta leikata. Lisäksi keskustaopiskelijoiden tulisi avata keskustelua korkeakoulujen jatkuvasta hausta: tulevaisuudessa korkeakouluihin voisi hakea joustavasti ympäri vuoden eikä pelkästään kevään ja syksyn hakukierroksissa.
Paavilainen: Korkeakouluopiskelijoiden lähiopetus täytyy turvata kaikille, myös etäopintojen jälkeen. Monipuoliset opiskelutavat eivät saa syrjäyttää lähiopetusta. Toisena koulutuspoliittisena teemana täytyy olla opintotuen kehittäminen ja erityisesti ansiotulorajojen pysyvä nostaminen myös ensi vuoden jälkeen. Tutkimusrahoitus täytyy turvata myös ensi vuoden budjettineuvotteluissa. Turvattu tutkimusrahoitus takaa laadukkaan korkeakoulutuksen.
Pyky: Eduskuntavaalit teemoittavat jo tulevaa vuotta. Koronan jälkimainingeissa nostan ensimmäisenä teemana hybridiopetuksen mahdollistamisen siten, että opiskelu on mahdollista niin fyysisesti koulussa kuin etänäkin. Etäopiskelu on tullut jäädäkseen, mutta ei ainoana vaihtoehtona. Toisena teemana tärkeäksi koen jo mainitsemani tulorajojen noston, joka on saatava pysyväksi. Pidän myös tärkeänä koulutuksen rahoituksen turvaamisen tulevinakin vuosina. Keskustaopiskelijoiden on oltava valmiina puolustamaan koulutusta!
Näin ehdokkaat vastasivat henkilökohtaisiin kysymyksiin:
Arttu Laaksonen
Mikä on lempiruokasi?
Uunituore korvapuusti.
Millaisesta musiikista pidät?
Suomalaisesta iskelmästä.
Minne haluaisit matkustaa koronan väistyttyä?
Kevon kanjoniin Lapin erämaahan.
Joonas Paavilainen
Mikä on lempiruokasi?
Karjalanpaisti ja UniCafen ”vegemeiningit”.
Millaisesta musiikista pidät?
Kasarista eli glam metallista, italodiskosta ja synapopista.
Minne haluaisit matkustaa koronan väistyttyä?
Eurooppaan interreilaamaan.
Kalle Pyky
Mikä on lempiruokasi?
Kotimainen ruoka tietenkin, mutta herkkupäivänä erityisesti maistuu calabro-pizza.
Millaisesta musiikista pidät?
Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen, mutta eniten kuulokkeissa soi Spotifyn Suomen Top 50-lista.
Minne haluaisit matkustaa koronan väistyttyä?
Innostuin ennen koronaa kaupunkilomailusta, ja nyt mieli tekisi Eurooppaan reissaamaan.