Ministeriö ohjeistanut sairaanhoitopiirejä olemaan julkistamatta koronan takia tehohoitoon päätyneiden määriä
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä, kerrotaan sairaanhoitopiireistä.
Ohje välitettiin johtajaylilääkäreille viime viikolla.
Tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on keskeinen tieto, koska koronavirusepidemian on arvioitu koettelevan terveydenhuollon kantokyvyn rajoja. Epidemian voimakkaasti koettelemassa Italiassa lääkärit ovat kertoneet työn vaikeudesta. Tiedotusvälineiden kautta on välittynyt kuva maan tehohoidon kuormituksesta yksittäisten tehohoitopaikkojen tarkkuudella.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee perustelee sairaanhoitopiireille annettua viranomaisohjetta yksityisyyden suojalla. Tällä hetkellä tehohoitoa tarvitsevien ihmisten määrä on niin pieni, että julkisuudessa olevat tiedot voisivat yhdistyä tiettyyn henkilöön. Toinen syy on hänen mukaansa vakiintuneessa linjassa.
– Meillä ei muutenkaan informoida siitä, kuinka monta potilasta meillä milloinkin on ja mistäkin syystä näissä hengityslaitteissa ja erilaisissa hoidoissa, Sillanaukee sanoo STT:lle.
Tarkoituksena ei Sillanaukeen mukaan ole pimittää tietoa, vaan tietojen antamisessa halutaan olla mahdollisimman selkeitä. Se, kertooko THL jatkossa tehohoidossa olevien covid 19 -potilaiden määrän, on hänen mukaansa vielä harkinnassa. Asiasta on tarkoitus keskustella jo perjantaina.
– Se on iso kulttuurinen muutos, että ryhdymme kertomaan jonkun sairausryhmän osalta, montako potilasta meillä on minkäkinlaisessa hoidossa. Minun mielestäni se on todella iso muutos siihen nähden miten me olemme sosiaali- ja terveydenhuollossa muutoin hoitaneet ihmisiä ja informoineet.
Sillanaukeen mielestä yleisön kannalta olennaisempi tieto on se, pystyykö sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä hoitamaan kulloistakin tautitaakkaa.
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Taysin johtajaylilääkäri Juhani Sand kertoo, että sairaanhoitopiirit toimittavat tiedot tehohoitopaikoista päivittäin THL:lle. Linjaus tiedottamisen keskittämisestä on hänen mielestään ymmärrettävä näin epidemian alkuvaiheessa, juuri tapausten vähäisyyden ja yksityisyyden suojan takia.
– Voihan se olla, että se on jossain kohtaa syytä linjata toisin, Sand sanoo.
Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiristä tehohoidossa olevien määrä torstaina kuitenkin kerrottiin.
Husissa oli tehohoidossa neljä koronapotilasta. Heistä nuorin on syntynyt 1980-luvun alussa eli hän on noin 40-vuotias. Husista ei kerrottu muita yksityiskohtia näistä potilaista.
Tehohoitoa tarvitsevia covid-19-potilaita on tällä hetkellä muutamia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen kuvasi torstaina tiedotustilaisuudessa, että määrä on laskettavissa yhden tai kahden käden sormilla. Tiedot eivät hänen mukaansa välttämättä ole täydellisiä, koska tilanne elää koko ajan. Perjantaina THL on kertomassa arvionsa siitä, miten tehohoitopaikkojen tarve kehittyy epidemian aikana.
Sosiaali- ja terveysministeriön Sillanaukee kertoo, että Suomessa on kolmisensataa hengityslaitetta ja noin 200 tehovalvontapaikkaa. Tehohoitokapasiteettia saadaan merkittävästi lisää muuttamalla valvontapaikkoja, leikkaussaleja ja heräämöjen hoitopaikkoja tehohoitopaikoiksi.
Raskasta tehohoitoa, kuten hengityslaitehoitoa, järjestetään yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa.
Sairaanhoitopiireistä ei tällä hetkellä kerrota alueellista tietoa tehohoidon kapasiteetista, koska tiedottaminen on keskitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Sillanaukeen mukaan näin on yhdessä päätetty selvyyden vuoksi ja, jotta julkisuuteen päätyy oikeaa tietoa tehohoidon- ja tehovalvonnan paikoista.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa varaudutaan siihen, että koronapotilaita alkaisi tulla seuraavien muutaman viikon aikana sairaaloihin.
– Kyllä näitä ennemmin kuin myöhemmin alkaa tulla. En usko, että ensi viikolla on millään sellaista tilannetta, että tarvittaisiin suuressa mittakaavassa muuta kuin normaalitehoja. Ajattelen, että muutama viikko menee ennen kuin ollaan kovassa kuormituksessa, voi mennä jopa yli kuukausikin, arvioi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä. Hän painottaa, että kyse on karkeasta arviosta.
Laitteiden ohella sairaaloissa ympäri Suomen lasketaan tehohoitopotilaiden hoitoon erikoistuneen henkilökunnan riittävyyttä. Hoitajien perehdytyksiä on jo aloitettu. Esimerkiksi tehovalvontaosastoilla työskenteleviä hoitajia sekä anestesia- ja heräämöhoitajia voidaan perehdyttää melko nopeasti tehohoitopotilaiden hoitoon.
