Ministeri Sarkkinen tyrmää demariedustajien eläkeavauksen: "Sitä on alustavasti jo selvitetty, ja se on mahdotonta"
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) tyrmää SDP:n kansanedustajien enemmistön esille nostaman ajatuksen eläkejärjestelmän muutoksista.
Lokakuun puolivälissä runsas puolet pääministeripuolueen kansanedustajista jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen pienten työeläkkeiden korottamisesta. Edustajat halusivat muun muassa selvittää mahdollisuutta palauttaa puoliväli-indeksi työeläkkeisiin. Tällöin eläkkeiden taso seuraisi nykyistä enemmän palkkakehitystä ja oletettavasti nousisi nykyistä nopeammin.
Sarkkinen jätti vastauksensa kysymykseen maanantaina.
– Ehdotettu puoliväli-indeksi heikentäisi järjestelmän rahoitusta, eli olisi nostettava palkansaajien ja työnantajien työeläkemaksuja, Sarkkinen sanoo STT:lle.
Sarkkinen viittaa Eläketurvakeskuksen laatimiin laskelmiin, joiden mukaan muutos aiheuttaisi pitkällä aikavälillä noin 2,5 miljardin euron kustannukset. Lasku jäisi pitkälti nykyisten nuorten ikäluokkien kannettavaksi.
Kimmo Kiljusen (sd.) johdolla jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä viitattiin eläkerahastovarojen kasvuun. Sarkkinen vastaa sanomalla, ettei eläkerahastoissa ole mitään ylimääräistä, vaan ne on mitoitettu eri ikäluokkien tarpeisiin. Varojen käyttö johtaisi niin ikään työeläkemaksujen korotuspaineisiin.
– On ensinnäkin hyvä muistaa perusperiaatteet. Pääosan maksussa olevista eläkkeistä maksaa parhaillaan työssäkäyvä sukupolvi, Sarkkinen sanoo.
Kirjallinen kysymys nosti esille jakolinjoja myös SDP:n sisällä. Demarinuoret kritisoivat esitystä rankasti. Myös puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin kertoi, ettei puolue kannata indeksin muuttamista. Aloitteen allekirjoittajiin puolestaan kuuluivat varapuheenjohtajat Niina Malm ja Matias Mäkynen.
Kirjallisessa kysymyksessä viitattiin myös SDP:n edellisen puheenjohtajan Antti Rinteen kuuluisaan lupaukseen vappusatasesta. Rinne lupasi vuoden 2018 vappupuheessaan sadan euron nettomääräisen korotuksen alle 1 400 euron työeläkkeisiin.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että asian toteuttamista selvitettäisiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, että työeläkemaksuja ei nostettaisi. Kiljusen johdolla demarikansanedustajat halusivat tietää, milloin hallitus aloittaa asian selvittämisen.
Rinteen hallituskaudella asiaa koskevat ehdotukset saivat nihkeän vastaanoton työmarkkinajärjestöiltä. Sarkkinen kertoo, ettei asiaa varten ole koottu erillistä työryhmää, mutta se on selvitetty ohjelman vaatimalla tavalla.
– Sitä on alustavasti jo selvitetty, ja se on mahdotonta. Sitä nostoa ei voida tehdä korottamatta eläkemaksuja tai leikkaamatta nykyään maksussa olevia eläkkeitä, Sarkkinen sanoo.
Asiaan ei olla enää palaamassa.
– Kun kirjaus on selvästi sellainen, ettei sitä voida toteuttaa eläkemaksuja nostamatta tai eläkejärjestelmän perusperiaatteita muuttamatta, niin sen jatkoselvittämistä ei nähdä tarkoituksenmukaisena.
Sarkkinen sanoo, että työeläkkeiden nostamiseksi kaikkein tärkeintä olisi vaikuttaa työuriin.
Hän nostaa esille esimerkiksi toimet työllisyyden nostamiseksi sekä perhevapaauudistuksen, jolla hallitus pyrkii tasaamaan vanhempainvapaiden käyttöä ja siten poissaoloa töistä.
– Pelkillä indeksimuutoksilla eläkeläisköyhyys ja eläke-erot eivät ole ratkaistavissa, koska ne juontavat juurensa työuriin, kuten pieniin palkkoihin, palkkaeroihin ja katkoihin työurassa.
Aiemmin tällä hallituskaudella täyttä kansaneläkettä nostettiin noin 34 euroa ja täyttä takuueläkettä 50 euroa.