Ministeri Saarikko toivoo lainsäädännön uudistamisen poistavan mielenterveyden häiriöihin liittyvää häpeää
Jo edellisellä hallituskaudella valmisteltu mielenterveys- ja päihdepalvelulainsäädännön kokonaisuudistus on etenemässä lausuntovaiheeseen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi tiedotusvälineiden edustajille pitämässään tilaisuudessa, että uudistuksen tavoitteena on vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviä stigmoja.
Uudistuksen jälkeen Suomessa ei ole enää erillistä mielenterveyttä koskevaa lainsäädäntöä.
Pykälät puretaan osaksi terveydenhuoltolakia, sosiaalihuoltolakia ja asiakas- ja potilaslakia.
Lakia uudistetaan siten, että se sopii sekä nykyiseen että uuteen sote-järjestelmään. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan pääosin vuonna 2020.
Ministeri Saarikon mukaan uusi laki yhdenmukaistaa käytäntöjä ja lisää yhdenvertaisuutta eri puolilla Suomea.
Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluita, palveluihin pääsyä sekä yhteispeliä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välillä.
Sosiaalihuoltolakiin sisältyisi esimerkiksi oikeus jatkaa aloitetussa palvelussa, kunnes uusi hoitosuhde alkaa varmuudella toimia.
Lakiin on tulossa myös velvoittava kirjaus kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä palvelujen kehittämisessä ja arvioinnissa.
Palveluja voidaan myös toteuttaa yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Larivaara kertoi tilaisuudessa, että mielenterveyshäiriötä sairastavilla on muuta väestöä lyhyempi eliniänodote. Skitsofreniaa sairastavilla jopa 20 vuotta. Yksi tekijä taustalla on tupakointi.
Parhaillaan 11 sairaanhoitopiirissä on käynnissä hanke, jossa kokemusasiantuntijat auttavat vertaistuen avulla tupakoinnin lopettamisessa.
Sote-uudistuksen yhteydessä on herännyt huolia mielenterveyspalvelujen heikkenemisestä.
Saarikko ei jaa tätä näkemystä. Hänen mielestään julkinen keskustelu on unohtanut mielenterveys- ja päihdepalvelulainsäädännön sisällöllisen uudistuksen.
– On selvää, että sisältölain muutos tarvitaan sote-uudistuksen kylkeen, Saarikko sanoi.
Nyt käsittelyssä olevassa mallissa jokaista sote-keskusta velvoitetaan tarjoamaan erikoistason palveluja kahdella erikoissairaanhoidon alalla.
Mielenterveyden palvelut eivät olisi Saarikon mukaan uhattuna, vaikka maakunta ei olisi priorisoinut psykiatriaa kahden erikoisalan joukkoon.
– Sekä tässä sisältölaissa että sote-rakennelaissa on velvoittavuutta siihen, että erikoissairaanhoidon- ja osaamisen on tuettava perustasoa.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä, että Suomeen luodaan mielenterveysstrategia.
Sen on tarkoitus olla voimassa vuoteen 2030 saakka.
Yhtenä painopisteenä tulee olemaan lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen. Strategian osaksi liitetään eduskunnassa syksyllä voimakkaasti esitetty vaatimus itsemurhien ennaltaehkäisystä.
Saarikon toiveena on, että kukin seuraavista hallituksista loisi strategian pohjalta oman käytännönläheisen toimenpideohjelmansa.
– Tähän asti olemme keskittyneet puhumaan mielenterveyden ongelmista, mutta paljon enemmän pitäisi satsata mielenterveyttä edistävään työhön.