Kaikkonen: Nato voi näkyä varusmieskoulutuksessa, muttei tuo merkittäviä muutoksia
Varusmieskoulutukseen ei kohdistu Nato-jäsenyyden myötä merkittäviä muutostarpeita, mutta hienosäätöä tullaan selvittämään, kertoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
– Tuleeko koulutukseen jotain Naton roolin läpikäymistä? Se varmasti käydään lähiaikoina läpi, mutta ei mitään isoja muutoksia ole näköpiirissä, Kaikkonen sanoi maanantaina STT:lle.
Kaikkonen puhui valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa aamupäivällä. Hänen puheensa käsitteli merkittäviltä osin Nato-jäsenyyttä.
Puolustusministeri sanoi kurssilaisille, että ainoa looginen ja uskottava askel sotilaallisen hyökkäyksen kynnyksen nostamiseksi oli Nato-jäsenyyden hakeminen.
– Hyvistä lähtöasetelmista huolimatta Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpano tulee olemaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi, Kaikkonen sanoi.
Puolustusministeri korosti, että ensisijainen vastuu Suomen puolustuksesta säilyy Suomella. Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.
Kaikkosen mukaan Suomi ja Ruotsi voisivat parhaassa tapauksessa olla Naton täysjäseniä tämän vuoden lopulla.
Kurssilaisia tervehti tilaisuudessa myös Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.
Hän kertoi puheenvuoronsa jälkeen STT:lle, että Puolustusvoimat on nopeuttanut rekrytointeja, kun se päätti kertausharjoitusten lisäämisestä. Valtioneuvoston viime syksyn puolustusselonteossa armeijalle kaivattiin 500 lisätyöntekijää vuosikymmenen loppuun mennessä.
– Tämän vuoden aikana olemme jo tietysti rekrytoineet lisää henkilöstöä ja hyödynnämme kertausharjoituksissa enenevissä määrin reserviläiskouluttajia, Kivinen sanoi.
Naton ja Suomen puolustusvalmiuden ohella Kivinen nosti puheessaan esille Ukrainan sodan. Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta on kulunut noin puoli vuotta.
– Tämän hetken tilanne vaikuttaa siltä, että kummallakaan osapuolella ei ole kykyä sodan kulkua kääntävään menestykseen, komentaja sanoi.
Kivisen mukaan länsimaiden tuki Ukrainalle on ratkaisevaa sodan lopputuleman kannalta.
Puolustusministeri Kaikkosen mukaan lännellä ja myös Suomella täytyy olla valmius auttaa Ukrainaa niin kauan kuin sota jatkuu.
– Ajattelen niin, että kyllä meidän täytyy jatkaa apua Ukrainaan. Uskon, että hallituksen henki on sama, Kaikkonen sanoi STT:lle.
Suomi on tarjonnut Ukrainalle humanitaarista apua ja koulutusapua sekä tarvikkeita useassa erässä. Kaikkonen ei kommentoi sitä, milloin seuraava tarvike-erä lähetettäisiin tai mitä se pitäisi sisällään.