Minimipalkkakeskustelua eteenpäin vievä EU-komissio yrittää löytää keinon turvata riittävän toimeentulon kaikille työntekijöille

Työmarkkinat

EU-komission minimipalkka-aikeista kavahtaneita Pohjoismaita on rauhoiteltu, kun työkomissaari Nicolas Schmit vakuutteli, että maiden tapaa sopia palkoista työehtosopimusneuvotteluissa kunnioitetaan.

Minimipalkkakeskustelua käytäneen vilkkaasti kevään aikana, sillä komissio on käynnistänyt työmarkkinaosapuolten kuulemisen minimipalkan tarpeellisuudesta.

Se haluaa selvittää, ovatko EU:n toimet asiassa ylipäätään tarpeen ja olisivatko työmarkkinaosapuolet halukkaita neuvottelemaan asiasta keskenään.

Aihe jakaa EU-maita eri leireihin. Pohjoismaissa minimipalkkaan on suhtauduttu epäillen, sillä omaa järjestelmää pidetään parempana kuin lakiin kirjattua vähimmäispalkkaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä arvioi, että eurooppalaisella minimipalkkakeskustelulla tuskin on suurta vaikutusta Suomessa parhaillaan käynnissä olevaan liittokierrokseen eli työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välisiin neuvotteluihin uusista työehtosopimuksista.

– Vaikea kuvitella, että se vaikuttaisi millään tavalla, kun varsinaista esitystä ei ole vielä edes olemassa, Äimälä sanoo.

EK:n kanta minimipalkkaehdotukseen on kielteinen.

Äimälä kertoo, että perusteita on kaksi, joista yksi on periaatteellinen ja toinen käytännöllinen.

– Periaatteellinen vastustus liittyy siihen, että olemme yleisemminkin huolestuneita siitä, että EU:sta on tullut tai on tulossa sellaisia ehdotuksia ja direktiivejä, jotka sotivat pohjoismaista järjestelmää vastaan, Äimälä toteaa.

Käytännöllinen peruste on Äimälän mukaan se, että pohjoismainen työehtosopimusjärjestelmä on lakiin määriteltyä minimipalkkaa parempi tapa turvata riittävä ansiotaso.

Pohjoismaisissa EU-maissa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vähimmäispalkoista on sovittu työehtosopimuksissa, jotka ovat työmarkkinaosapuolten neuvottelemia.

Suomi eroaa Ruotsista ja Tanskasta yleissitovuuden osalta.

Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikkia sopimusalan työnantajia noudattamaan sopimuksen määräyksiä, vaikka työnantaja ei kuuluisi sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon.

Minimipalkka on kirjattu lakiin 22 EU-maassa. Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Italiassa, Itävallassa ja Kyproksella lainsäädäntöä minimipalkasta ei ole.

Palkansaajakeskusjärjestöjä SAK:ta ja STTK:tä Brysselissä edustavan FinUnionsin johtaja Katja Lehto-Komulainen pitää keskustelunavausta minimipalkasta tarpeellisena, koska EU:ssa tulisi pyrkiä ehkäisemään jäsenmaiden välistä palkkadumppausta ja epätasa-arvoa.

EU:ssa on maita, joissa työstä saatava palkka ei yksinkertaisesti riitä elämiseen.

– Olisi hyvä, että keskustelussa ei tuijotettaisi vain avaimenreiän läpi, vaan katsottaisiin laajemmin eri virtauksia, joita Euroopassa on käynnissä, Lehto-Komulainen sanoo.

Lehto-Komulainen arvioi, että soraääniä minimipalkkakeskustelua vastaan voi kuulua myös keskisen Itä-Euroopan jäsenmaista työnantajapuolelta.

Kyse on siitä, miten mahdollinen ansiotason nosto rahoitetaan, jos alueen maat joutuisivat nostamaan nykyistä minimipalkkatasoaan.

Myös työkomissaari Schmit otti tämän viikon tiedotustilaisuudessaan esiin tiettyjen maiden liian alhaisen minimipalkkatason.

Yksi komission tavoitteista minimipalkkakeskustelussa onkin se, että riittävää toimeentuloa pystyttäisiin takaamaan työntekijöille kaikissa jäsenmaissa.