Miksi Pohjois- ja Itä-Suomessa äänestettiin laiskasti, vaikka ne saavat paljon EU-tukia?

Suomalaisten äänestysinto oli eurovaaleissa todella jakautunut.

Siinä missä Helsingissä äänestysprosentti nousi 55,7:ään, Lapissa jäätiin liki 20 prosenttiyksikköä matalammalle, 36,9 prosenttiin.

Eduskuntavaaleissa Helsingin ja Lapin välinen ero oli huomattavasti pienempi. Helsingin äänestysprosentti oli 77,7, Lapissa 69,3.

Eurovaaleissa Lappia vielä piirun verran heikommin äänestettiin Savo-Karjalassa (36,4 prosenttia) ja Kaakkois-Suomessa (36,5 prosenttia). Itä-Suomessa äänestysaktiivisuus on perinteisestikin ollut matala verrattuna Länsi-Suomeen.

Mielenkiintoista on, että äänestysaktiivisuus – tai oikeammin sen puute – korreloi ainakin jossain määrin EU-tukien määrän kanssa.

Kun katsotaan sekä maaseututukia että EU:n rakennerahastotukia, erot asukasta kohden laskettuna ovat valtavan suuria Suomen alueiden välillä.

– Kaikkein suurimman tukitason alueilla suhtaudutaan aika skeptisesti EU:hun, ja se näkyy myös vähän laiskempana äänestämisenä, sanoo aluetutkija Timo Aro, joka työskentelee asiantuntijana aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä.

Jos hyvinvointi lisääntyy, mutta se ei näykään omassa arkitodellisuudessa, se ei voimaannuta, vaan lannistaa.

valtio-opin professori Hanna Wass

Mikseivät EU-tuet motivoi käyttämään äänioikeutta?

– Paradoksi on sama kuin brexitinkin yhteydessä, toteaa yleisen valtio-opin professori Hanna Wass Helsingin yliopistosta STT:lle.

Ihminen ei Wassin mukaan kuitenkaan äänestä lompakolla, vaan identiteetillä on suurempi merkitys. Kasvukeskuksissa, joissa äänestysaktiivisuus on suurempi, identiteetti on eurooppalaisempi.

Lisäksi korkeakoulutetut ja hyvätuloiset äänestävät aina pienituloisia ja vähemmän koulutettuja enemmän.

Heikoimmin kehittyvillä syrjäseuduilla puolestaan väestön ja työllisyyden kehitys vaikuttaa kiinnostukseen äänestää, ihan kuin muissakin vaaleissa.

– Jos hyvinvointi lisääntyy, mutta se ei näykään omassa arkitodellisuudessa, se ei voimaannuta, vaan lannistaa, Wass sanoo.

Aron mukaan kyse on eroista luottamuksen tunteessa, tulevaisuususkossa – ja yhteisön vaikutuksessa.

– Jos on alhaisen äänestysaktiivisuuden perinne ympäröivällä alueella, kyllähän se vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen samaten kuin korkean äänestysaktiivisuuden alueella.

Maatalousyrittäjien kohdalla yksi paradoksia selittävä tekijä voi olla kokemus EU-tukien byrokraattisuudesta, tutkijat sanovat.

– Ajatus siitä, että on enemmän paperisotaa, enemmän tarkastuksia ja valvontaa, kun että samat asiat toteutettaisiin kansallisen alue- tai maaseutupolitiikan kautta, Aro sanoo.

Korkeiden äänestysprosenttien kaupungeissa EU:n edut tulevat sen sijaan monella tapaa lähemmäs.

– Avoin vapaa liikkuvuus ja kaikki, joka liittyy koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Erasmus-vaihto-ohjelmiin ja vastaaviin on totta kai tehnyt EU:nkin paljon läheisemmäksi, Aro sanoo.