Eurovaalien ensikertalaiset kahmivat kelpo äänisaaliit – ”Populismin vastustaminen onnistui tässä maassa ja EU-tasolla”

Eurovaaleissa ensi kertaa ehdolla olleet Annina Ruottu, Petra Schulze Steinen, Jari Karhu, Janne Kaisanlahti, Susanna Kisner ja Jouni Kemppainen ovat tyytyväisiä henkilökohtaisiin äänimääriinsä, vaikka meppipaikkaa niillä ei irronnutkaan.

Janne Kaisanlahti Rovaniemeltä täsmentää, että hän ei ole sen enempää iloinen kuin pettynytkään 8 482 ääneensä.

– Osasin odottaa tällaista määrää. Olen iloinen, että Lapista tuli hyvin ääniä.

Kaisanlahden mukaan hänen saamansa äänet olivat hyvin harkittuja, koska hänellä ei ole tunnettuutta Pohjois-Suomen ulkopuolella.

– Olen äänestäjilleni ikuisesti kiitollinen, mutta keskusta ei saanut liikkuvia ääniä. Olimme alamäessä – tämä ei ollut torjuntavoitto, tämä oli murskatappio, Kaisanlahti sanoo keskustan 13,5 prosentin kannatuksesta.

– Toivon, että tämä pystytään eduskuntavaalien kanssa kunnolla analysoimaan ja tekemään riittävät johtopäätökset.

Oululainen Susanna Kisner kuvailee eurovaalien jälkeistä tunnelmaa omalta osaltaan hyväksi ja positiiviseksi.

– Sain pyynnön lähteä ehdolle vasta pari kuukautta sitten, ja budjettini oli alle 10 000 euroa. Kun vertasin sitä monien muiden ehdokkaiden budjetteihin ja kampanja-aikoihin, niin olen tosi tyytyväinen omaan tulokseeni. Olin kuudes keskustan listalla, 9 044 ääntä saanut Kisner toteaa.

Lietolainen Annina Ruottu sai 6 399 äänen saaliin budjetilla, joka oli samaa suuruusluokkaa kuin Kisnerin.

– Se on kuitenkin aika pieni budjetti valtakunnallisiin vaaleihin. Lisäksi Varsinais-Suomesta oli kaksi ehdokasta, mikä saattoi aiheuttaa äänten jakautumista, hän sanoo.

Jouni Kemppainen Kirkkonummelta huomasi, että kentän kiertäminen on hyvin tärkeää, kun tekee vaalikampanjaa keskustan riveissä. Kemppaisen kampanja-aika jäi noin kuukauden mittaiseksi.

– Olisi pitänyt olla paljon enemmän aikaa, jotta olisin päässyt isoihin kokouksiin puhumaan ja esille jo aiemmin. Tämä huomioon ottaen tulokseni oli ihan hyvä, hän sanoo 9 101 äänestäjän tuesta.

– Olin sitoutumattomana listalla, mikä ei ole ihan tavanomaista keskustalle, Kemppainen lisää.

Hän pitää eurovaaliehdokkuuttaan tärkeänä kokemuksena, jonka aikana hän saavutti tavoitteitaan.

– Populismin vastustaminen onnistui tässä maassa ja EU-tasolla, siitä olen hyvilläni. Sain myös esille metsänomistajien ja maakuntapaikkakuntien asioita.

Lappeenrantalainen Jari Karhu kokee 4 455 äänen potin EU-vaaleissa olevan omalla kohdallaan selvä voitto ja askel eteenpäin poliittisella taipaleella.

Karhulla on taustallaan ainoastaan kaksi vuotta sitten käydyt kuntavaalit, joista äänimäärä reilusti kymmenkertaistui.

– Kun tuhansille mennään, niin äänimäärä alkaa olla sitä luokkaa, että jotain on tehty oikein ja omaa viestiä saatu läpi, hän toteaa.

– Ihmiset kokevat, ettei maataloutta ja maaseutua ole huomioitu riittävästi. Nämä asiat pitää ottaa entistä vahvemmin esiin hallitusneuvotteluissa ja EU:ssa, hän muistuttaa.

Petra Schulze Steinen Valkeakoskelta sai 6 324 ääntä. Euroopan keskuspankissa työskentelevä juristi kirjoittaa maanantain Facebook-päivityksessään olevansa juuri nousemassa Frankfurtin koneeseen.

– Takaisin tavalliseen arkeen, pitämään huolta eurosta. Saattaa tulla facebook-vieroitusoireita, mutta yritän pitää lupaukseni ja kohdentaa täyden, jakamattoman huomioni perheeseen ja leipätyöhön.

Schulze Steinen kirjoitti aiemmin jo ennen tuloksen selviämistä vaalityön olleen kaikin puolin antoisa ja positiivinen kokemus.

–  Ehdolle lähdin siksi, että olen huolissani siitä, mitä EU:lle on tapahtumassa, ja mitä se vaikuttaa pienelle, viennistä riippuvaiselle EU-maalle, kuten Suomelle. Tuloksesta riippumatta minulla on tunne, että ollaan onnistuttu muuttamaan ihmisten käsityksi EU:sta positiivisempaan. Pisaroista se valtamerikin koostuu.

Ehdokkaista ainakin Jari Karhu ja Susanna Kisner aikovat asettua ehdolle tulevissakin vaaleissa.

– Maakuntavaalit varmaan seuraavaksi. Sitten kuntavaalit ja eduskuntavaalit. Tämä tulos rohkaisee ja tunnen olevani oikealla asialla, Karhu sanoo.

Kisner alkaa valmistautua kuntavaaleihin.

– Ja mahdollisesti maakunta- ja eduskuntavaaleihin. Minulla on halu vaikuttaa ja jatkaa politiikassa.

Janne Kaisanlahti kertoo jatkavansa politiikan tekoa, mutta hän ei vielä tiedä, pitääkö se sisällään ehdokkuutta vaaleissa.

– Juuri nyt en ole järin innoissani siitä ajatuksesta, että lähtisin taas isoihin vaaleihin. Mutta ei sitä koskaan tiedä, miten tulevaisuus menee.

Annina Ruottua jäi harmittamaan se, että keskusta ei pystynyt saamaan Etelä-Suomesta edustajaa EU-parlamenttiin.

– Puolueella on tässä mietinnän paikka. Halutaanko profiloitua vain maaseudun ja pohjoisen puolueeksi? Tuntuu myös siltä, että keskusta haluaa panostaa joko nuoriin tai vanhempiin ihmisiin. Meitä keski-ikäisiä ei mielestäni noteerata tarpeeksi, vaikka olemme suurin äänestäjäryhmä, hän suomii.

Ruotulle jäi näissä vaaleissa hampaankoloon myös oman eli Varsinais-Suomen piiritoimiston toiminta.

– Piirin tuki oli mitätöntä eikä välttämättä niin tasapuolista. Teen analyysin vaaleista ja tuloksista myöhemmin. Silloin kerron tarkemmin, mitkä olivat syyt keskustan ja omaan tulokseeni, hän toteaa.