Miksi maailman kriisien kuvastoon kuuluu valkoinen Toyota-maasturi? Jäljet johtavat Gibraltarille
Uutiskuvissa maailman kriiseistä toistuu usein tuttu näky: kulmikas Toyota Land Cruiser -maasturi, usein valkoisena.
Sama pätee Afrikan savanneilla tai Kaakkois-Aasian viidakoissa kuvattuihin luontodokumentteihin ja erilaisiin maastoautoseikkailuihin. Japanilaisvalmistajan voisi niiden perusteella jopa kuvitella saavuttaneen suoranaisen monopolin maailman vaikeakulkuisimpien alueiden ajoneuvomarkkinoilla.
Aivan niin ei sentään ole, mutta Toyota on joka tapauksessa onnistunut hankkimaan aseman, jota on hyvin vaikea horjuttaa.
Taustalta löytyy yhdistelmä strategista suunnittelua, poikkeuksellista logistiikkaa ja historiallisia sattumiakin. Niiden kautta japanilaimerkistä on tullut ”turvallinen valinta” paikoissa, joissa autosta riippuu kirjaimellisesti henki tai elinkeino.
Toyotan kova maine on johtanut siihen, että YK, Punainen Risti ja lukuisat muut avustusjärjestöt käyttävät lähes yksinomaan valkoisia Toyota Land Cruisereita. Niiden taustalla on mielenkiintoinen kuvio.
Ehkä merkittävin yksittäin tekijä valkoisten Toyotojen maailmanvalloituksessa on Gibraltarilla toimiva Toyota Gibraltar Stockholdings (TGS). TGS on erikoistunut toimittamaan autoja vain avustusjärjestöille ja hallituksille. Varastosta löytyy valmiina satoja valkoisia autoja, ja kriisin puhjetessa tarvittava määrä pystytään laivaamaan matkaan muutamassa päivässä.
Standardointi on avustusjärjestöille erittäin tärkeää. Jos järjestö tilaa autoja Sudaniin, Nepaliin tai Haitiin, ne ovat täsmälleen samanlaisia, mikä tekee mekaanikkojen koulutuksesta ja varaosien kierrättämisestä helppoa.
Valkoinen Toyota-maasturi lähettää samalla vahvan psykologisen viestin. Paikallinen väestö ja sotaa käyvät osapuolet tunnistavat sen jo kaukaa avustusajoneuvoksi, mikä antaa kuljettajalle tiettyä ”turvaa”, vaikka auto ei olisi panssaroitu.
Kun suuret instituutiot hankkivat jopa tuhansia autoja kerrallaan, ne haluavat minimoida riskit. Kun koko organisaation koulutus, varaosat ja prosessit on rakennettu yhden valmistajan ympärille, vaihtoehtojen kokeileminen muuttuu kalliiksi ja riskialttiiksi, vaikka ne olisivat teknisesti parempia.
Kun avustusjärjestö poistaa auton käytöstä viiden tai kymmenen vuoden jälkeen, sille on valtava kysyntä paikallisilla markkinoilla, mikä takaa korkean jälleenmyyntiarvon. Tämä tekee hankinnasta taloudellisesti järkevää alusta loppuun.
Rauhantyön ohella osa Toyotan maineesta on sotaisaa perua. Vuonna 1987 Tshadin ja Libyan välillä käydyssä ”Toyota-sodassa” Tshadin joukot löivät Libyan raskaasti aseistetun ja panssaroidun armeijan käyttämällä satoja Hilux- ja Land Cruiser -autoja, joihin oli asennettu konekiväärejä ja panssarintorjuntaohjuksia.
”Technicaleiksi” kutsutut ajoneuvot tarjosivat liikkuvuutta ja kestävyyttä, johon raskaat panssarivaunut eivät pystyneet vastaamaan upottavalla hiekalla. Toyotasta syntyi mielikuva kestävyydeltään lähes panssariautoihin verrattavasta, mutta halvemmasta ja helpommin huollettavasta ajoneuvosta.
Toyotan dominanssin takaa löytyy myös yhtiön muista valmistajista ja länsimaisten kuluttajien tottumuksista poikkeava tekninen filosofia.
Siinä missä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille suunnatut luksusmaasturit täyttyvät vuosi vuodelta monimutkaisemmasta elektroniikasta, kosketusnäytöistä ja hienostuneista ajoavustimista, Toyota valmistaa edelleen rinnalla niin kutsuttuja Heavy Duty -malleja.
Malliesimerkistä käy erityisesti vuonna 1984 esitelty Land Cruiser J70 -sarja, joka on pysynyt tuotannossa vuosikymmeniä lähes muuttumattomana.
Laatikkomainen klassinen maasturi on suunniteltu kestämään äärimmäisiä lämpötiloja, hienoa aavikkopölyä ja huonolaatuista polttoainetta. Modernin kaupunkimaasturin tietokoneet ne saisivat polvilleen saman tien.
Toyotan J70 -maasturien sydämenä raksuttaa 4,2 -litrainen 1HZ -dieselmoottori, joka käy melkein millä tahansa etäisesti dieseliä muistuttavalla palavalla nesteellä.
Kuusisylinterinen 1HZ -rivimoottori esiteltiin vuonna 1990, kun Toyota uudisti Land Cruiser -mallistoaan. Toyota halusi moottorin, joka tarjoaisi enemmän voimaa ja sivistyneempää käyntiä kuin aiempi nelilitrainen 2H, mutta säilyttäisi vähintään saman luotettavuuden.
Moottorin syntyaikoina dieseltekniikka alkoi pikkuhiljaa muuttua monimutkaisemmaksi, mutta Toyota päätti pitää 1HZ-mallin mahdollisimman mekaanisena ja yksinkertaisena. Moottorissa on mekaaninen ruiskutuspumppu, eikä se tarvitse tietokonetta eikä sähköäkään enää käynnistyttyään.
Vapaasti hengittävä iso diesel tuottaa vain noin 130 hevosvoimaa ja 285 Nm vääntöä. Irti otettu tehomäärä on niin pieni, että sen osat eivät juuri koskaan joudu todelliselle koetukselle. 1HZ nakuttaa ”puolivaloilla” tiukoissakin paikoissa, ja öljynvaihdot ajallaan hoidettuna sen odotettu elinikä on usein 500 000 – 1 000 000 kilometriä ilman, että moottoria tarvitsee avata.
Ankarissa oloissa auto kuin auto kuluu ja rikkoutuu. Toyotan kaula kilpailijoihin syntyy ennen kaikkea siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Jos Land Cruiser tai Hilux hajoaa keskellä Saharan autiomaata tai Himalajan kivikkoisia rinteitä, paikalliselta kyläsepältä löytyy todennäköisesti tarvittava osa hyllystä tai ainakin osaamista ja työkalut ongelman korjaamiseen.
Sen sijaan kilpailijoilla, kuten Land Roverilla tai amerikkalaisilla ja kiinalaisilla merkeillä, huolto vaatii usein tietokoneita ja erikoistyökaluja, joita ei syrjäseuduilta löydy.
Toyotan vanhan liiton tekniikka ei herätä kaikkialla yhtä suurta innostusta. Esimerkiksi Nissan Patrol on monilla alueilla, kuten Australiassa ja Lähi-idässä, erittäin kova kilpailija ja monien mielestä jopa Toyotaa vahvempi dyyneillä. Avolava-autoissa Isuzu D-Max on puolestaan varteenotettava haastaja Hiluxille Kaakkois-Aasiassa.
Monilta osin 70-sarjan Land Cruiser on ajettavuudeltaan, turvallisuudeltaan ja päästöiltään selvästi jäljessä moderneista kilpailijoistaan. Kilpailevat merkit eivät kuitenkaan ole ehtineet tai pystyneet rakentamaan samanlaista globaalia jälkimarkkina- ja huoltoverkostoa kuin Toyota.
Toyotan maine ”ikuisena” autona on myös osittain myytti, sillä Toyotat hajoavat siinä missä muutkin. Maailman kovimmissa olosuhteissa hienostuneisuus häviää kuitenkin aina korjattavuudelle, missä japanilaisvalmistaja on onnistunut tekemään eron muihin.
