Metsäteollisuus uskoo vielä tuloksiin hiilinielukiistassa
Suomella on edelleen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU:ssa metsien laskentaan hiilinieluiksi, uskoo Metsäteollisuuden edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen.
EU-parlamentin käsittelyssä on parhaillaan maankäyttöä ja metsätaloutta säätelevä komission esitys, joka on Suomelle ongelmallinen.
Kyse on lähinnä siitä, huomioidaanko metsänhoidon myötä syntyvän metsien kasvun merkitys hiilidioksidin sitomisessa. Komission kiinnostus painottuu metsien pinta-alaan.
Pakarisen mukaan Suomi yrittää nyt osoittaa, että aktiivisella metsänhoidolla, kestävällä käytöllä pystytään kasvattamaan metsien hillivarastoa.
Kun metsien käytöstä väännettiin viimeksi EU-parlamentissa, komission esitykseen saatiin Pakarisen mukaan todella paljon muutoksia.
– Edelleenkin on paljon tehtävissä tämän osalta, entinen keskustan europarlamentaarikko uskoo.
Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että Suomi olisi epäonnistunut lobbaamisessa ja olisi asiassa jo myöhässä. Pakarinen kiistää arviot jyrkästi.
– Siitä ei missään nimessä ole kyse.
Hänen mukaansa asia on ollut Metsäteollisuuden asialistalla vuosia, ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on tehnyt Brysselissä todella hyvää työtä.
– Tiilikainen on itse henkilökohtaisesti tavannut komissaareja ja pitänyt tätä todella vahvasti esillä, Pakarinen kiittelee.
Pakarisen mukaan asia on syytä kuitenkin nostaa vaikuttamisen kärkiteemaksi pääministeritasolla asti.
– Nyt on tärkeää, että mahdollisimman korkealla poliittisella tasolla Suomessa pystyttäisiin tähän vaikuttamaan.
Jos huonosti käy, komissio voi esimerkiksi laskea kasvavat metsävarat päästöksi. Metsäteollisuudelle on Pakarisen mukaan merkitystä myös sillä, mihin ajankohtaan tulevaisuuden nielua verrataan. Vuosi 2009 olisi Suomen kannalta kaikkein huonoin.
– Koska silloin oli lama, teollisuus supisti ja metsiä käytettiin huomattavasti vähemmän kuin tällä hetkellä, hän selvittää
Suomen vaikeudet hiilinielujen laskentatavoissa juontavat Durbanin ilmastokokoukseen 2011. Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ei saanut kokouksessa Suomen tavoitteita läpi.
Niinistö selvitti tuolloin, että asiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja kieltäytyi metsäkadon kompensoinnin hyväksymisestä Suomen ja EU:n kannasta piittamatta.
Niinistön mukaan EU olisi joutunut kaatamaan koko sopimuksen, jos Suomen kannasta olisi pidetty kiinni.
Asiasta on kärhämöity aika ajoin siitä lähtien. Vasta hiljattain keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila syytti Niinistöä ja ex-pääministeri Jyrki Kataista epäonnistumisesta Suomen etujen ajamisessa asiassa.
Anttila vaati nykyisin oppositiossa ja Brysselissä vaikuttavaa kaksikkoa korjamaan virheitään tai vähintään edistämään parempien ratkaisumallien toteuttamisessa.