Nollakorkojen loppuminen ei painanut metsän hintoja alamäkeen – metsätiloista on maksettu 2000-luvun korkeimpia hintoja
Toisin kuin asuntokaupassa, metsän hinnat eivät painuneet Suomessa alamäkeen nollakorkojen loppuessa.
Metsätilojen hinnat ovat olleet 2000-luvun aikana korkeimmillaan nyt aivan viime vuosina, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.
– Taustalla vaikuttaa koko ajan se, mitkä ovat puun kantohinnat eli myydyn puun hinta. Aivan viime aikoina kantohinnat ovat lähteneet nousuun. Muuta syytä ei oikein ole keksitty kuin se, että puun tuonti Venäjältä on loppunut, Ärölä sanoo.
Vaikka nollakorkojen päättyminen ei imaissut metsäkauppaa alaspäin, korkotasolla on Ärölän mukaan kantohintojen ohella tuntuva vaikutus metsämarkkinoihin.
Alan kaupassa on Suomessa Ärölän mukaan myyjän markkinat: kysyntää on pysyvästi enemmän kuin tarjontaa.
Aivan mikä tahansa ei silti mene kaupaksi.
– Nähdäkseni on viime aikoina korostunut, että ostettava metsä on hyvin hoidettu, on esimerkiksi tulevia hakkuumahdollisuuksia. Hoitamaton rääseikkö ei kiinnosta, tai metsätila, joka on hakattu puista (raja)pyykistä pyykkiin.
Metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) täydentää, että metsän hankinnassa voi olla nyt ja varsinkin vastedes uudenlaisia tavoitteita ja toiveita. Ne liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen.
– Ostaja saattaa pohtia metsän monimuotoisuuteen ja hiilen sidontaan liittyviä asioita. Varmasti pohditaan sitä, miten toimintaympäristö muuttuu. Mutta näkökulma riippuu sen ostohousut jalassa olevan omista tavoitteista, Valonen linjaa.
Metsähehtaarin mediaanihinta oli alkuvuonna noin 3 950 euroa. Kalleinta metsä oli Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, 5 900 euroa hehtaarilta. Lähes yhtä kallista metsä oli Päijät-Hämeessä. Halvimmalla metsähehtaarin sai hankittua Lapista, keskimäärin 1 400 eurolla.
Metsätilojen kaupan ykkönen on ollut tänä vuonna aiempaan tapaan Pohjois-Pohjanmaa.
– Se on laaja ja metsäinen maakunta, Ärölä perustelee.
Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä tehtiin koko maassa noin 2 600 yli kahden hehtaarin tilakauppaa, joissa myytiin pelkästään metsää.
Yksityisten metsäostajien lisäksi metsäkaupan apajilla olivat yritykset ja rahastot.
– Rahaa virtasi nollakoron oloissa rahastoihin, niiden oli pakko ostaa. Seurauksena alan kilpailu kiristyi ja metsän hinta lähti nousuun, Ärölä kertoo.
PTT:n Valosen mukaan metsärahastojen osuus kaupoista kasvoi useita vuosia nollakoron aikana. Kun korot sitten lopulta kääntyivät nousuun, rahastot siinä vaiheessa pienensivät ostojaan.
– Tuon jälkeen yksityiset ostajat ja yhtiöt ovat olleet isommassa roolissa. Yhtiöistä Tornator on nykyisin Suomen suurin metsänomistaja, Ärölä täydentää.
Hänen mukaansa on mielenkiintoista, mitä metsään liittyviä direktiivejä EU antaa tästä eteenpäin. Ne vaikuttavat metsämarkkinoihin ja sitä kautta myös puun hintaan.
– Oleellista on esimerkiksi se, millaisen metsän EU vastedes luokittelee vanhaksi metsäksi. Samoin Suomen oma päätös siitä, kuinka kauan itäraja on suljettuna.