Metsähallitus: Näin hallinto-oikeuden petopäätös vaikuttaa
Metsähallitus aikoo vastedes perustella selkeämmin suurpetojen poistamiseen myöntämänsä poikkeusluvat.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Metsähallituksen alkuvuodesta 2025 myöntämät poikkeusluvat ilvesten ja susien poistamiseen Olvassuon, Värriön ja Pisavaaran luonnonpuistojen alueilta.
Hallinto-oikeuden mukaan Metsähallituksen olisi pitänyt tuoda myöntämissään luvissa esiin kattavammat perustelut päätöksille.
– Otamme palautteen nöyrästi vastaan ja olemme jo ryhtyneet kirjaamaan poikkeuslupiin esille yksityiskohtaisemmin niitä perusteluja, mitkä ovat luvan myöntämisen taustalla, asiointijohtaja Mikael Nordström Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo Metsähallituksen sivustolla.
Kun luonnonsuojelulaki muuttui vuonna 2023, poikkeusluvan saanti petojen poistamiseen tuli mahdolliseksi myös ennen vuotta 1996 perustetuissa kansallis- ja luonnonpuistoissa.
Vahinkoa aiheuttavien petoeläinten poistamiseen luonnonpuistoista tarvitaan poikkeuslupa sekä Suomen riistakeskukselta että Metsähallitukselta. Jos Riistakeskuksen lupa-alueen sisällä on luonnonpuisto, pitää sinne hakea erikseen myös luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa Metsähallituksen Luontopalveluilta.
Metsähallitus odottaa vielä hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseen elokuussa myönnetystä poikkeusluvasta, johon luvan perustelut on kirjattu nyt kumottuja päätöksiä kattavammin.
Tuleva oikeuden päätös linjaa, missä tilanteissa luonnonpuistoihin voi myöntää poikkeuslupia suurpetojen poistamiseen.
– On hyvä asia, että saamme hallinto-oikeudesta ohjausta tässä asiassa. Toivomme, että tuleva päätös selkeyttää, missä tilanteissa vahinkoa aiheuttavien suurpetojen poistaminen luonnonpuistoista katsotaan perustelluksi ilman, että luonnonpuiston perustamistarkoitus vaarantuu, Nordström sanoo.
Luonnonpuistot ovat tiukimmin suojeltua luontoa Suomessa. Luonnonpuistojen perustamistarkoitus on alueen luonnonmukaisen kehityksen turvaaminen ja tieteellinen tutkimus tai opetus.