Merkittävän kasvihuonekaasun pitoisuus ilmakehässä kasvaa ennätysvauhtia

Ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on uuden tutkimuksen mukaan kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuosina 2020‒2022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuodesta 1986, jolloin maailmanlaajuiset mittaukset aloitettiin.

– Mitatun pitoisuuden kasvu noudattaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n pessimistisimpiä kasvihuonekaasujen kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousisi yli kolme celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä, sanoo tiedotteessa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Aki Tsuruta.

Metaani on toiseksi tärkein ihmistoiminnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen, ja sillä on merkittävä rooli ihmisen aiheuttamassa ilmaston lämpenemisessä.

Tutkimuksessa havaittiin, että fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan.

– Ihmistoiminnan aiheuttamat metaanipäästöt ovat nyt 20 prosenttia suuremmat kuin kaksi vuosikymmentä sitten.

Lehmien ja muiden märehtijöiden aiheuttamat päästöt kasvoivat 14 prosenttia vuosituhannen alusta vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Samalla ajanjaksolla kaatopaikkojen ja muun jätehuollon päästöt kasvoivat 24 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat päästöt kasvoivat laskentatavasta riippuen arviolta 18–28 prosenttia.

Noin kolmannes globaaleista metaanipäästöistä on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten kosteikoista tai geologisista lähteistä.

Ilmatieteen laitos oli mukana kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa luodaan kokonaiskuvaa metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen määrästä. Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat tutkimukseen tuottamalla ilmakehän metaanipitoisuuden mittauksia sekä tekemällä mittauksiin ja matemaattiseen mallintamiseen perustuvia arvioita metaanipäästöistä.