"Merkittävä aihe laajentaa sananvapauden alaa", arvioi asiantuntija käräjäoikeuden hylättyä kaikki HS:n poliisijuttua koskevat syytteet

Oikeuden mukaan kyse oli yleisesti merkittävästä keskustelunaiheesta, josta ihmisillä oli oikeus saada tietää, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari arvioi STT:lle Helsingin käräjäoikeuden päätöstä hylätä kaikki Helsingin Sanomien vuonna 2021 julkaisemaa juttua koskevat syytteet.

Artikkeli käsitteli Helsingin poliisin poliisimiestä, jonka kerrottiin aloittaneen suhteen nuoren miehen kanssa, johon kohdistunutta seksuaalirikosta hän oli tutkinut.

Korpisaaren mukaan käräjäoikeus punnitsi huolellisesti sekä sananvapautta että kunnian- ja yksityiselämän suojaa ja teki ratkaisun ottamalla asian monet vivahteet huomioon.

Korpisaaren mukaan syytteiden hylkäämistä puolsi se, että artikkelissa ei esitetty tarpeettomia yksityiskohtia poliisimiehen henkilöllisyydestä.

– Arviointi olisi voinut olla erilainen, jos poliisimiehen henkilöllisyys olisi tuotu selvästi ja korostetusti esiin. Mutta ainakaan kovin moni ei tämän lehtijutun perusteella ole häntä voinut tunnistaa, Korpisaari sanoo.

– Toki nykyaikana on mahdollista, että tieto henkilöllisyydestä tavalla tai toisella leviää, mutta artikkelissa itsessään henkilöllisyydestä ei esitetty tarpeettomia yksityiskohtia.

Korpisaaren mukaan journalismissa merkittävä aihe laajentaa sananvapauden alaa. Näin nähdään hänen mukaansa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

– Yleisesti merkittävästä aiheesta uutisoitaessa on joskus sallittua kertoa esimerkiksi yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita, joita ei pelkästään uteliaisuuden tyydyttämiseksi olisi ollut oikeutettua kertoa. Kun ne ovat liittyneet yleiseltä kannalta merkittävään asiaan, se on ollut sallittua, Korpisaari kertoo.

Korpisaaren mukaan käräjäoikeuden päätöksessä sovellettiin niin sanottua rajoitussäännöstä, joka säädettiin vuosikymmen sitten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön pohjalta.

– Ajatuksena on, että silloinkin, kun ehkä kirjaimellisesti kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistö toteutuu, pitää vielä harkita sitä, onko sananvapauden rajoittaminen välttämätöntä, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää, Korpisaari kertoo.

– Rajoitusmomentissa sanotaan, että rikoksena ei pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Oikeus päätyi hylkäämään syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta. Oikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että artikkelissa olisi ollut vääriä tietoja tai vihjauksia tai että poliisimiestä olisi muuten halvennettu.

– Aiemmin oikeudet saattoivat kiinnittää huomiota johonkin pieneen yksityiskohtaan isossa jutussa. Nyt oikeus on kuitenkin arvioinut sitä, minkälaisen vaikutelman artikkeli kokonaisuutena antaa. Tämä vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausta, Korpisaari sanoo.

Korpisaari korostaa, että tämänkaltaisessa uutisoinnissa tiedot tulee aina varmistaa mahdollisimman hyvin. Tietojen on myös oltava ajan tasalla.

– Jos julkaisun jälkeen tulee uudenlaisia käänteitä, on tärkeää, että asiaa seurataan loppuun saakka, hän muistuttaa.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.