"Meillä ei olisi enää nykyisen kaltaista Yleisradiota" – konkarijournalisti varoittaa perussuomalaisten Yle-offensiivista ja jättileikkauksista
Ylen rahoituksen mahdollinen merkittävä leikkaaminen on ollut yksi meneillään olevien hallitusneuvottelujen kuumottavia kysymyksiä.
Entinen Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja ja Ylen hallituksen entinen jäsen Lauri Kontro sanoo suoraan, että Yle on ensimmäistä kertaa sitten ”Reporadion” aikojen ideologisen höykytyksen kohteena.
Asialla ovat hänen mukaansa nimenomaan perussuomalaiset, jotka lähtevät siitä, että Yleä täytyy kurjistaa voimakkaasti.
– Ne ehdotukset, mitä on tehty, tarkoittaisivat kyllä sitä, että meillä ei olisi enää nykyisen kaltaista Yleisradiota, Kontro sanoo Suomenmaalle.
Kontron mukaan Ylen ja sen journalismin riippumattomuus on erittäin tärkeää. Kaikissa välineissä pitääkin olla ”huonoja juttuja”, jotka ärsyttävät ja Ylen journalismia kuuluukin arvostella, jos heikkouksia on.
– Mutta ajatus siitä, että uhataan laitosta leikkauksilla kuvitellen, että se parantaa journalismia, on älytön. Ei sieltä varmasti tule yhtään sen parempia juttuja sen jälkeen, jos Ylestä otetaan kaikki maakuntatoimitukset pois ja tehdään supistuksia lastenohjelmiin.
Kontron mukaan Ylen kurjistamista ajavat perussuomalaisetkin haluavat säilyttää arvostelunsa kohteen.
– Ei se arvostelu siihen lopu, vaan päinvastoin kiihtyy: sanotaan että jälleen on tullut huonoa ohjelmaa.
Viime syksyn varjobudjetissaan perussuomalaiset esitti Ylelle 144 miljoonan euron leikkausta ja samalla asialla on ollut myös kokoomus 125 miljoonan euron leikkausesityksellä. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että Ylen osallistuminen säästötalkoihin on pohdinnassa.
Kontron mukaan yli 140 miljoonan leikkaus tarkoittaisi ilman muuta kanavien supistamista, aluetoimitusten alasajoa, merkittäviä supistuksia urheilulähetyksiin ja leikkauksia suomalaiseen tuotantoon, jota Yle ostaa paljon myös talon ulkopuolelta. Moni tuotantoyhtiö menettäisi markkinansa ja joutuisi irtisanomaan väkeä.
– Sillä olisi todella ratkaiseva merkitys koko suomalaiseen elokuva- ja videotuotantoon, Kontro näkee.
Ylen hallituksessa vuosina 2017-2021 istunut Kontro muistuttaa, että Yle-vero on vuodessa keskimäärin sata euroa ja maksimissaan 163 euroa henkilöltä.
– Sillä saa kolme televisiokanavaa, Areenan, joka on Länsi-Euroopan paras maksuton suoratoistopalvelu, kuusi radiokanavaa, alueohjelmat ja kaiken muun vielä päälle. Onhan se mielettömän edullinen.
Kontro muistuttaa, että Suomessa on 700 000 verovelvollista, joiden ei progressiivista ja tuloihin sidottua Yle-veroa tarvitse edes maksaa. Jos Suomessa mennään kohti mediamallia, jossa ei ole nykyisen muotoista julkista palvelua, kaikesta on maksettava erikseen suoratoistopalvelujen tapaan.
– Pitää ymmärtää, että Yleisradion alasajo merkitsee myös sitä, että kuluttajien kustannukset kasvavat, mutta samaan aikaan myös kuluttajien eriarvoisuus kasvaa. Ja Ylehän on ainoa suuri täysin suomalainen mediayhtiö. On kummallista isänmaallisuutta, jos kaikkein suomalaisinta mediayhtiötä halutaan heikentää. Muut isot viestinnän kanavat ovat pörssiyhtiöiden omistuksessa, esimerkiksi MTV:n omistaa Telia, jonka pääomistaja on Ruotsin valtio.
Kontro muistuttaa, että Ylen kautta hoidetaan paljon myös huoltovarmuutta. Yle on valmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa vuoden kaikkina ja sillä on Suomen laajin digitaalinen arkisto.
Kontron mukaan julkinen palvelu tukee lehdistöä kaikissa maissa ja Yle on nykyisin hyvä yhteistyökumppani osalle lehdistöä. Esimerkiksi vaalikoneet ovat pitkälti Ylen tekemiä.
– Medialiitto on käynyt minun mielestäni vähän erikoista kampanjaa Yleä vastaan, tehnyt muun muassa Euroopan komissiolle kanteluja siitä, että Yle muka levittäytyy alueille, jotka eivät sille kuulu.
Kontron mielestä Medialiitto on tehnyt strategisen virheen hyökkäyksellään Yleä vastaan. Tosiasia hänen mukaansa toki on, että maakuntalehdet voivat Suomessa huonosti ja lehdistön tukeminen pitäisi miettiä uusiksi.
– Yle ei kuitenkaan ole se, joka vie lehdistön ilmoitus- tai mainostuloja. Suurin uhka ovat monikansalliset somejättiläiset kuten Google ja Facebook, jotka keräävät tänä päivänä ilmoituksia Suomen markkinoilta enemmän kuin kaikki lehdet yhteensä. Eivätkä nämä somejättiläiset maksa Suomeen lainkaan veroja.
Kontron mielestä lehdistötuen pitäisi olla sellainen, että se kannustaisi journalistiseen kehitystyöhön ja että jakelu turvattaisiin.
– Jokin tällainen tukijärjestelmä on pakko rakentaa, jos haluamme jollakin tavalla taata sen, että kuluttajat saavat tulevaisuudessa myös lehtensä.
Kontro muistuttaa, että monet maakuntalehdet ovat jo lopettaneet sunnuntainumeronsa, koska jakelu on liian kallista tai teknisesti hankalaa.
– Ja tämä on ilman muuta omiaan kaventamaan sananvapautta, vaikka digitaalinen maailma kehittyykin vauhdilla.
Kokoomuksessa pohdittu Ylen arvonlisäveron nostaminen 10 prosentista 24 prosentin yleiseen kantaan merkitsisi Kontron mukaan sitä, että myös lehtien arvonlisävero nousisi. Se voisi hänen mukaansa olla hyväkin ratkaisu, jos samalla luotaisiin todellinen, nimenomaan paikallislehtiä ja maakuntalehtiä hyödyttävä lehdistötukijärjestelmä.
– Ei valtamedia sitä tukea tarvitse, vaan nimenomaan nämä. Ja se olisi kansanvallan ja kuluttajan kannalta erittäin tärkeä asia.
Kontron mielestä lehdistö voisi itsekin olla innovatiivisempi tulovirtojensa keräämisessä. Yksi mahdollisuus voisi hänen mielestään olla museokortin kaltainen yhteinen maksujärjestelmä, jossa samalla kortilla voisi ostaa juttuja eri lehdistä ja maksaa reaaliaikaisesti.
– Tätä ei ole kukaan tehnyt. Se olisi äärimmäisen tärkeä, ja myös lehdet voisivat sillä tienata rahaa, Kontro opastaa.
– Vaihtoehto on, että kuluttaja ei maksa yhtään mitään eikä vahvista lehteä sitä kautta.
Kontron mielestä myös kaikki Suomen vanhat lehtiarkistot pitäisi digitalisoida ja vapauttaa yleisön käyttöön.
– Hesari on tehnyt tässä hyvää työtä. Heidän koko arkistonsa on digitalisoitu ja se on tilaajien käytössä. Ja sekin on kyllä hyvä asia, Kontro näkee.