Matkailun yhteistyöryhmä lisäisi kotimaanmatkailua alentamalla veroja ja siirtämällä kesälomia

Suomalaiset matkustavat mieluummin ulkomailla kuin kotimaassa
Matkailu

Suomalaiset käyttävät rahansa mieluummin reissaamiseen ulkomailla kuin kotimaassa matkailuun, ja asiaan pitäisi puuttua, matkailualan kilpailukykyä pohtinut yhteistyöryhmä esittää.

Esityksen mukaan suurin yksittäinen syy suomalaisten hinkuun ulkomaanlomille on se, että kotimaiset matkailupalvelut ovat kallistuneet.

– Tämän vuoksi matkailualan yritysten hintakilpailukyvyn parantamisella on olennainen merkitys toimialan kasvulle. Sillä on suuri merkitys myös valtion verotuloille etenkin pitkällä aikavälillä, esityksessä kirjoitetaan.

Suomalaisille matkailualan yrityksille ongelmia aiheuttaa matkustustaseen alijäämä, joka on kasvanut nopeasti: esityksen mukaan alijäämä oli 813 miljoonaa euroa vuonna 2013, mutta viime vuoteen mennessä se oli kasvanut liki kolminkertaiseksi 2 300 miljoonaan.

Alijäämäinen matkustustase tarkoittaa sitä, että suomalaiset käyttävät ulkomailla matkailuun enemmän rahaa kuin ulkomaiset matkailijat käyttävät Suomessa.

Vaikka Suomeen tulee yhä useampia ulkomaisia turisteja, se ei riitä taittamaan alijäämän kasvua, sillä suomalaisten matkailuhammasta kutkuttaa vuosi vuodelta kovemmin.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät viime vuonna yli 700 000 vapaa-ajan ulkomaanmatkaa enemmän kuin vuonna 2013.

Pääosin matkailualan yritysjohtajista koostuva yhteistyöryhmä luovutti torstaina esityksensä elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.).

Matkailun yhteistyöryhmän asetti entinen elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kaksi vuotta sitten.

Esitys sisältää vuoden 2019 hallitusohjelmaa varten useita ehdotuksia, joilla matkailualan kasvua haluttaisiin jouduttaa. Kasvua ei saa kuitenkaan tavoitella sokkona.

– Kun alalla menee lujaa ja matkailu kasvaa, keskitytään helposti vain ja ainoastaan tuloksen tekemiseen. Kasvun pitää kuitenkin olla hallittua ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, kertoo esityksen työstämisessä mukana ollut erityisasiantuntija Pihla Väänänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Paikkojen ja kohteiden on pysyttävä hyvinä asuinpaikkoina myös paikallisille ihmisille.

Ryhmä esimerkiksi ehdottaa, että alkoholin anniskelun arvonlisäverokantaa alennettaisiin 14 prosenttiin eli samalle tasolle ravintolaruoan kanssa.

Koululaisten kesälomia pitäisi siirtää kahdella viikolla eteenpäin, ja kansallispuistoja pitäisi kunnostaa 44 miljoonalla eurolla.

Suomea matkailukohteena markkinoivalle Visit Finlandille ehdotetaan pysyvää 20 miljoonan euron vuosibudjettia. Siihen tarvittaisiin 10 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus.

Esityksen mukaan myös lentoverojen määrääminen ja kilometri- tai ruuhkamaksujen tuominen tieliikenteeseen haittaisivat merkittävästi matkailun kehittymistä.