Massiivinen työllisyyskokeilu viivästymässä syksyyn – Kunnille annetaan vastuu työttömistä, mutta ohjaavatko kunnat sakkojen pelossa ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan?

Massiivisen työllisyyskokeilun alkaminen kunnissa on näillä näkymin siirtymässä toukokuulta syksyyn.

Kokeilussa lähes 200 000 työtöntä työnhakijaa siirtyisi TE-toimistoilta kuntien vastuulle. Se tarkoittaa myös isojen yt-neuvotteluiden alkamista keväällä, kun valtiolta siirtyisi noin 900 TE-toimistojen työntekijää määräaikaisesti kuntien työnjohdon alle.

– Päivä päivältä syyskuu alkaa näyttää todennäköisemmältä. Nyt aletaan olla niissä päivämäärissä, jolloin täytyy tehdä kevään osalta uutta arviota, sanoo teollisuusneuvos Jarkko Tonttila työ- ja elinkeinoministeriöstä STT:lle.

Tonttilan mukaan etenkin asiakasohjauksen aloittaminen kuntakokeilussa on kesälomakaudella hankalaa tiedonsiirtojen ja asiakkaiden informoimisen kannalta.

Kokeilun tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työllistymistä.

Heidän palvelunsa ovat tällä hetkellä jakautuneet sekä valtion että kuntien vastuulle, ja niissä tehdään päällekkäistä työtä.

Tarkoitus on ohjata työtön työnhakija nykyistä nopeammin juuri hänen kannaltaan oikeisiin palveluihin, jolloin hän myös todennäköisesti työllistyy nopeammin.

Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan tarkoitus on, että kuntien koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tiiviimmin TE-toimistojen osaamisen kanssa yhteen.

– Tällä halutaan rakentaa sitä, että ihmisen ympärillä on entistä vahvempi paletti tukitoimia, joita hän tarvitsee työllistymisensä tueksi, Haatainen sanoo.

Kokeilussa on mukana 90 kuntaa eri puolilta Suomea, ja sen on määrä kestää vuoden 2022 loppuun. Se on huomattavasti laajempi kuin vastaava kokeilu, joka tehtiin reilussa parissakymmenessä kunnassa viidellä eri alueella viime ja toissa vuonna.

Malliesimerkkinä on käytetty aiempaa Pirkanmaan työllistämiskokeilua, jossa vaikeasti työllistyvien työttömien aktivointiaste parani.

Kohderyhmä on samantyyppinen, mutta tässä sitä on laajennettu nuorilla ja maahanmuuttaja-asiakkailla, sanoo erityisasiantuntija Santtu Sundvall työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Pirkanmaan kokeiluun osallistuneet olivat pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistyminen on kaikkein vaikeinta.

Kokeilu sai myös arvostelua, sillä ihmisten työttömyys päättyi selkeästi useammin palveluun ohjaamiseen kuin varsinaiseen työllistymiseen.

Pirkanmaan kokeilussa kuntouttavan työtoiminnan käyttö kasvoi merkittävästi, vaikka sen pitäisi olla aivan viime käden palvelu. Siinä tukitöitä tehdään yleensä työmarkkinatuella.

– On totta, että Pirkanmaan kokeilussa oli aika paljon todella heikossa työmarkkina-asemassa olleita, jotka todennäköisesti myös hyötyivät siitä. Mutta jos asiakkaalla ei ole suoraa palvelutarvetta kuntouttavalle toiminnalle, ei sitä silloin pitäisi ensi sijassa tarjota, Sundvall sanoo.

Hänen mukaansa ilman selkeitä linjauksia kokeiluissa onkin olemassa vaara, että tiettyjen palveluiden volyymit voivat suhteettomasti kasvaa.

Nykyisin kunnat joutuvat maksamaan sakkoja pitkäaikaistyöttömistä. Kela maksaa työttömyystuen 300 työttömyyspäivään asti, minkä jälkeen kunta maksaa puolet takaisin Kelalle.

Tämä on saattanut johtaa siihen, että työtön on ohjattu esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan tai palkkatuella tukityöhön vain pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi.

Kuntakokeilujen rinnalla valmistellaan keväästä lähtien myös koko työvoimapalvelujärjestelmän perusteellista uudistamista.

Työministeri Haataisen mielestä kannustinjärjestelmässä pitää olla vahvemmin sisällä se, että esimerkiksi palkkatukijakso johtaa myös pysyvään työllistymiseen.

– Ei niin, että ihminen pannaan tekemään jotain, kunhan tekee jotain, ja sitten hän on työllistynyt ja kunnalle ei tule sakkomaksua. Siihen tarvitaan osaamisen vahvistaminen eli koulutusosio mukaan ja varmasti monella terveyspalveluita. Tätä viedään nyt tässä kuntakokeilussa eteenpäin.

Tampereen kaupungin työllisyysjohtajan Regina Saaren mukaan osa asiakkaista on työ- ja toimintakyvyn kannalta kaukana työllistymiskynnyksen ylittämisestä eikä sen hoitamiseksi ole olemassa mitään tempputerapiaa.

– Vaikka Tampereella nousi kuntouttava työtoiminta merkittävästi (kokeilun aikana) verrattuna aikaisempaan, emme ole edes Suomen kuntien keskiarvon tasolla, Saari sanoo.

Tämä kuvastaa hänen mukaansa sitä, että Suomen suurissa kaupungeissa on valtava palveluvaje asiakaskohderyhmälle, joka ei tule autetuksi perinteisillä TE-palveluilla ja joka tarvitsee sosiaalihuoltolain mukaisia toimenpiteitä.

Tulevan kokeilun aikana muun muassa eri palveluihin ohjaamista seurataan tarkasti, mikä on muutos aiempaan.

Eri palveluiden aloituksia on tarkoitus seurata kuukausittain kokeilukunnissa erilaisilla mittareilla.

Näin havahdutaan Sundvallin mukaan välittömästi, jos esimerkiksi kuntouttava työtoiminta alkaa yhtäkkiä erottua normaalia enemmän.

Ministeriöllä ei ole suoraa valtaa vaikuttaa itsehallinnollisten kuntien toimintaan, mutta Sundvall vakuuttaa, että ”keskustelua tällaisesta tilanteesta käytäisiin”.

Tulevissa kokeiluissa olisi hänen mukaansa vaikutusten arvioinnin vuoksi tärkeää, että kunnat pystyvät tarkasti kuvaamaan, mitä niiden tehostetussa palvelussa tapahtuu, kuinka paljon asiakasta kontaktoidaan, miten kontaktointi tapahtuu ja miten esimerkiksi osaamispalveluita kytketään osaksi kokeilukokonaisuutta.

Kokeilussa tehdään vertailua kuntavetoisen ja TE-toimistovetoisen mallin välillä.

Kokeilukuntia verrataan kokeilujen ulkopuolelle jääneisiin verrokkeihin.

Kuntakokeilujen rinnalla valmistellaan keväästä lähtien myös koko työvoimapalvelujärjestelmän perusteellista uudistamista. Myös kuntien kannustinjärjestelmä aiotaan siinä yhteydessä perata.

– Itse olen sitä mieltä, että myös rahoitusmallia pitää uudistaa samalla, kun palvelurakennetta. Pidän tärkeänä, että arvioidaan tarkasti vaikkapa työmarkkinatuen rahoitusvastuiden malli, jota myös sakkomaksuiksi kutsutaan, sanoo teollisuusneuvos Tonttila työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Tonttilan mukaan kokeilua varten pohdinnassa on myös tulospalkkio, joka motivoisi kokeilukuntia nimenomaan työllistämään ihmisiä.

– Samalla, kun mietitään palkkiomalleja kuntakokeilujen puolelle, mietitään myös kannuste- ja tulospalkkiomalleja yhtä lailla valtion TE-toimistoihin, koska myös sinne jää tehtäviä ja asiakkuuksia.

Hallitus etsii kuumeisesti elokuun budjettiriiheen mennessä päätöksiä, joille voisi laskea 30 000 henkilön työllisyysvaikutuksen. Myös kuntakokeilusta haluttaisiin täydennystä lukuun.

Työllisyyslaskelmien tekeminen kuntakokeiluista on erityisasiantuntija Sundvallin mukaan äärimmäisen vaikeaa.

Työllisyysvaikutusten arviointia tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä ja valtiovarainministeriössä yhtä aikaa kaikista hallituksen työllisyystoimista.

– Jos nyt puhutaan täysin uusista työllisistä, joita ei tulisi ilman kuntakokeiluja tai ilman palkkatukiuudistusta, niin kyllä se tuhansien ihmisten suuruusluokassa pyritään esittämään, Sundvall sanoo.

Tonttilan mukaan valtiolla ja kunnissa alkaa yt-prosessi sen jälkeen, kun hallituksen esitys kuntakokeilulaiksi on annettu eduskunnalle eli näillä näkymin maaliskuun puolivälissä.

Alueilla ja paikallisesti on sovittava esimerkiksi, missä TE-toimistoista kuntiin siirtyvät asiantuntijat työskentelevät. Sekin voi viedä aikaa.

Hallitus on alun perin arvioinut, että laki tulisi voimaan ja myös kokeilut voisivat alkaa toukokuussa.