Ministeri Marttinen seisoo parjatun hankintalain takana
Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan hankintalain muutos hyödyttää suomalaisia veronmaksajia, kun se lisää kilpailua julkisissa hankinnoissa.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen hankintalain uudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa sekä parantaa markkinoiden toimivuutta.
– Veronmaksajien rahoilla tehdään noin 38 miljardin euron arvosta julkisia hankintoja vuodessa, joten sillä on erityisen suuri merkitys ja arvo, millä tavalla nämä hankinnat tehdään, Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Marttisen mukaan julkisiin hankintoihin liittyviin tarjouskilpailuihin on saatava mahdollisimman paljon tarjouksia, sillä se auttaa kustannussäästöjen saavuttamisessa.
Kilpailu julkisissa hankinnoissa on Marttisen mukaan nykyisin verrattain vähäistä, sillä 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.
Kilpailua lisättäisiin lakiesityksessä muun muassa sillä, että tarjouskilpailu olisi uusittava, mikäli tarjouskilpailussa saadaan vain yksi tarjous.
– Kun olemme käyneet läpi Suomen verrokkimaiden vastaavia käytäntöjä, niin juuri tarjouskilpailuun saatujen tarjousten lukumäärällä on suora vaikutus kustannussäästöön ja siihen, miten julkisia hankintoja voidaan toteuttaa julkisen talouden kannalta kestävästi, Marttinen sanoi.
Hankintalakiesitys on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä muun muassa Kuntaliiton taholta. Kuntaliitto on laskenut, että hankintalaki aiheuttaa kunnille satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset.
Marttisen mukaan hankintalain uudistaminen on tarpeen myös siksi, että kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ei ole noudatettu hankintalainsäädäntöä, vaan sitä on kierretty hankkimalla julkisista yhtiöistä hyvin pieniä – jopa 0,02 prosentin – omistusosuuksia.
Jatkossa hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia näistä niin sanotuista inhouse-yhtiöistä, joilta ostoja voidaan tehdä ilman kilpailutusta.
– Nähdäkseni tämä tulee selkeästi tervehdyttämään markkinan toimintaa ja ennen kaikkea asettamaan tietyt pelisäännöt sille, miten julkiset yhtiöt voivat markkinassa toimia, Marttinen sanoi.
Marttinen painotti, että lainsäädäntö ei kiellä inhouse-yhtiöiden käyttämistä, kunhan lainsäädännön reunaehdot täyttyvät.
– Olemme nähneet myös sen, että inhouse-yhtiöt ovat vuosien mittaan kasvattaneet ja kasvattaneet osuuttaan markkinasta ja osin myös tulleet markkinahäiriköiksi, siis syöneet tilaa vapaalta kilpailulta ja vaikeuttaneet monien pk-yritysten toimintaedellytyksiä, Marttinen sanoi.
Kaksi viikkoa sitten hallituksen esitys hankintalain uudistamisesta vedettiin oikeuskanslerin esityksestä viime metreillä pois valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta ja Marttisen tiedotustilaisuus asiasta peruttiin.
Oikeuskanslerinvirastosta kerrottiin tuolloin STT:lle, että oikeuskanslerin esittämien valtionsääntöoikeudellisten tarkennusten huolellinen toteuttaminen vaatii lisäaikaa. Siksi ministeriön harkittavaksi ehdotettiin kyseisen lakiehdotuksen poistamista valtioneuvoston istunnosta.
Marttisen mukaan lakiesitykseen tehtiin täsmennyksiä liittyen kuntien itsehallintoon ja esityksen perustuslaillisuuteen.
Muun muassa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on aiemmin pitänyt lakiesitystä ongelmallisena perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta. Marttisen mukaan lakiesityksessä ei tässä suhteessa ole ongelmia.
– Näiden muutosten ei arvioida uhkaavan kuntien itsehallintoa, vaan ne asettavat ainoastaan reunaehtoja näiden sidosyksikköyhtiöiden käytölle, Marttinen muotoili.
Hän ei ottanut tiedotustilaisuudessa kantaa siihen, pitäisikö eduskunnan perustuslakivaliokunnan tarkastella hankintalakiesityksen perustuslainmukaisuutta.
– Eduskunta päättää siitä, mihin valiokuntiin esitykset lähetetään, ja totta kai perustuslakivaliokunnan on mahdollista ottaa asia käsittelyyn, jos se niin vastaavasti näkee.