Maksutonta varhaiskasvatusta osalle viisivuotiaista – syksyllä uudistuksia on koko koulukentällä

Joka viides viisivuotias saa tästä syksystä alkaen maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilussa on mukana 19 kuntaa eri puolilta maata.

Varhaiskasvatusta saa maksuttomana vuoden ajan 12 400 viisivuotiasta.

Varhaiskasvatukseen osallistumisen on nähty muun muassa tasaavan lasten kotitaustaeroja. Kokeilussa kerätään myös tietoa mahdollisuuksista laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi.

Varhaiskasvatuksen syksyn suuruudistus on kuitenkin syyskuussa voimaan astuva varhaiskasvatuslaki, joka astuu vuosikymmeniä vanhan lainsäädännön tilalle.

Peruskoulussa osa ekaluokkalaisista aloittaa vieraan kielen opiskelun ja kahdeksasluokkalaiset saavat uudet opetussuunnitelmat. Ammatilliseen koulutukseen voi nyt hakeutua ympäri vuoden, ja lukioissa odotetaan ensi vuonna voimaan astuvaa lukiolakia.

Pitkään valmisteltu varhaiskasvatuslaki korvaa vuodelta 1973 olevan lainsäädännön.

– Lasten ja perheiden näkökulmasta varhaiskasvatuslaki koostuu useista pienistä parannuksista, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Tarja Kahiluoto kuvailee.

Lakiin kootaan useassa eri sosiaalihuollon laissa olevat säännökset, minkä halutaan selkeyttävän tilannetta. Varhaiskasvatus on ollut aiemmin sosiaalihuoltoa, ja lapsen käyminen varhaiskasvatuksessa on ollut siten salassa pidettävä tieto. Nyt tiedon kulku varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu.

Lailla pyritään myös nostamaan henkilöstön koulutustasoa.

Opetushallituksen arvion mukaan koulunkäynnin aloittaa noin 61 000 ekaluokkalaista. Osassa kunnista he aloittavat ensimmäisen vieraan kielen opiskelun.

Ensi vuoden syksystä alkaen uudistus alkaa koskea kaikkia koulunsa aloittavia. Perusopetuksen kahdeksasluokkalaiset saavat tänä syksynä uudet opetussuunnitelmat.

Uusia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita koskee uusi lainsäädäntö ja tutkintoperusteet. Uudistuksilla pyritään huomioimaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Esimerkiksi opiskelijat, joilla on aikaisemmin hankittua osaamista, voivat keskittyä puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

Tammikuusta alkaen ammatilliseen koulutukseen on voinut hakeutua jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Yhteishaku järjestetään yhä keväisin perusopetuksen päättäneille ja heille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.

Syksyllä aletaan kehittää alanvaihtoon täsmäkoulutusta, joka helpottaisi työvoiman saatavuusongelmia eri alueilla ja ammattialoilla.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lukiolain, joka auttaisi ylioppilastutkinnon rakennetta ja sisältöä ylittämään oppiainerajoja. Ylioppilastutkinnon uudistamista koskeva lakiesitys saapuu lausuntokierrokselta syyskuun alussa.

Suunnitelmien mukaan opiskelijat voisivat vuonna 2021 suorittaa tutkinnon myös englannin kielellä. Opiskelijoiden halutaan myös saavan kurkistuksia korkeakouluopintoihin, jotta niiden vaatimustasosta tulisi todenmukaisempi kuva ja alan valinta helpottuisi.