Maanpuolustusasenteiden muutokset merkittäviä – Tutkija: Asevelvollisuuden jatkoa ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, puolustustahdon heikkeneminen saattaa nakertaa pelotetta

Maanpuolustustahto

MTS:n kyselyn muutokset maanpuolustustahdossa ja mielipiteissä nykyisestä asevelvollisuudesta ovat merkittäviä turvallisuuspolitiikan kannalta, arvioi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Erityisesti nuorten osalta muutokset ovat todella jyrkkiä.

– En keksi tälle oikein mitään järkevää selitystä. Minulla lyö tyhjää, Pesu kuvailee.

Vaikka Suomen luvut ovat edelleen kansainvälisesti korkeaa tasoa, Pesu arvioi tulosten johtavan poliittiseen pohditaan siitä, miksi näin on tapahtunut.

– Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, ettei nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuuden oikeutusta voi pitää itsestään selvänä asiana. Jos tämä järjestelmä halutaan säilyttää, se pitää perustella paremmin.

Maanpuolustustahdon osalta laskulla voi ennen pitkää olla vaikutusta myös Suomen puolustuksen uskottavuuteen. Pelote muodostuu sotilaallisten kyvykkyyksien lisäksi myös taustalla olevasta tahdosta, joka Suomessa on perinteisesti ollut korkea.

– Se on ehkä ollut meille jopa statuskysymys, jota on voinut hyödyntää.

Pesu muistuttaa, että heikentyneen yleisen maanpuolustustahdon rinnalla henkilökohtainen valmius osallistua hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan puolustukseen on MTS-kyselyn perusteella edelleen korkea.

Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että jos päätös puolustautumisesta kuitenkin tehdään, hyvin harva olisi aikeissa yhteisestä ponnistuksesta kieltäytyä.

Suomalaisten huolenaiheiden osalta Pesu arvioi mielipiteiden heijastavan ulkopoliittisen johdon linjauksia, jossa esimerkiksi ilmastonmuutos on ollut näkyvästi esillä. Oma osansa lienee myös kesän ennätyshelteillä.

Ylipäänsä huolestumisen kohteet vaihtelevat monia muita muuttujia herkemmin julkisen keskustelun perusteella.

Tutkija ei näe MTS:n kyselyn tuloksissa suuri paineita Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan muutoksiin suhteissa eri kumppaneihin tai Venäjään.