Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustajäsenet pettyivät EU-tuomioistuimen päätökseen: Kannanhoidollinen metsästys on välttämätön osa petokantojen hoitoa

Metsästys

Euroopan unionin tuomioistuin antoi torstaina ennakkoratkaisunsa suden kannanhoidollista metsästystä koskien.

EU:n tuomioistuin otti kantaa, voiko EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltua lajia metsästää sosiaalisin perustein esimerkiksi laittoman pyynnin ehkäisemiseksi. Tuomioistuimen päätös oli odotettua tiukempi.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaisjäsenet Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Mikko Savola ja varajäsen Juha Pylväs pettyivät tuomioistuimen päätökseen.

– Olemme totta kai pettyneitä EU:n tuomioistuimen ratkaisuun. Päämääränämme on suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen. Suden kannanhoidollinen metsästys ylläpitäisi susien ihmisarkuutta ja ehkäisisi vahinkoja, he arvioivat yhteisessä kannaotossaan.

Tuomioistuimen ratkaisun mukaan suden kannanhoidolliseen metsästykseen vaaditaan tiukat ehdot, kuten tieteellistä näyttöä ja perusteluita kannanhoidollisen metsästyksen hyödyistä.

– Vaadimme maa- ja metsätalousministeriötä jatkamaan asian edistämistä EU:n säädösten muuttamiseksi niin, että jäsenmailla on enemmän joustavuutta petopolitiikassa.

Valiokunnan keskustajäsenet myös muistuttavat, että budjetissa on varattu rahaa susiasioihin.

– Käytettäköön sitä tutkimukseen siitä, onko karhu- ja ilveskannan kannanhoidollinen metsästys auttanut paikallisia yhteiselossa näiden suurpetojen kanssa.

EU:n tuomioistuimen päätös koskee myös laajemmin suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.

Tuomio ei vaaranna ilveksen ja karhun kannanhoidollista metsästystä, sillä ne ovat Suomessa suotuisella suojelun tasolla.

– Päätös kumoaa viime syksynä esillä olleet suunnitelmat EU:n luontodirektiivin tulkinnan kiristämisestä, komission on vedettävä esityksensä pois. Voimme Suomessa jatkaa karhun ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä, valiokunnan jäsenet kiittelevät.

Suomessa on noin 300 000 metsästäjää, joiden asioita ja edunvalvontaa keskusta haluaa edistää jatkossakin.

– Pedoilla on paikkansa luonnossa, mutta ei ihmisten pihapiirissä.

Kalmari, Kärnä, Savola ja Pylväs muistuttavatkin lisäksi poliisin myöntämistä turvallisuusperustaisista lopettamismääräyksistä sekä Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperustaisista poikkeusluvista.

Tämä on heidän mukaansa tie, jonka kautta saadaan vahinkoa ja vaaraa aiheuttaneet sudet pois pihapiiristä.

– Muistutamme että rikoslaissa on säädetty pakkotilasta. Tämän kirjauksen kautta mikäli ihmishenki, kotieläin tai tuotantoeläin on suurpedon takia hengenvaarassa on mahdollisuus toimia.

– Omaisuuttaan ja henkeään saa puolustaa, kunhan pakkotilalainsäädännön edellytykset täyttyvät. Jokainen tämän kaltainen tapaus arvioidaan poliisin ja syyttäjän toimesta erikseen.