Lukupiiri Talebanin varjossa: Ainutlaatuinen suomalaisdokumentti valottaa nuorten naisten arkea Afganistanissa
Afganistanissa naiset on pitkälti suljettu yhteiskunnan ulkopuolelle äärijärjestö Talebanin noustua uudelleen valtaan. Pian valmistuva suomalainen dokumenttielokuva The Secret Reading Club of Kabul kertoo naisten salaisesta vastarinnasta ja toivosta.
Tällä viikolla YK:n päämajassa New Yorkissa vaikuttavuuskampanjansa aloittanut dokumentti seuraa kolmea nuorta afganistanilaisnaista, jotka kokoontuvat salaisessa lukupiirissä lukemaan Anne Frankin päiväkirjaa. Toisen maailmansodan juutalaisvainosta kertovalla kirjalla on paljon yhtymäkohtia heidän tilanteeseensa.
– He kokivat Anne Frankin tarinan omakseen. Hallinto, joka kieltää ihmisyyden, on heille arkea, kertoo STT:lle toinen dokumentin ohjaajista, kirjailijana ja toimittajana tunnettu Elina Hirvonen.
Hirvosen työparina dokumenttia on ohjannut afganistanilais-suomalainen dokumentaristi ja toimittaja Shakiba Adil.
Itse Afganistanissa Talebanin ensimmäisen valtakauden aikana kasvanut Adil ihailee tämän päivän nuorten afganistanilaisnaisten rohkeutta.
– He eivät vaikene. He löytävät keinonsa. Vaikka riski on valtava, he järjestävät salaisia kouluja ja tukiverkostoja, Adil kertoo STT:lle.
Ohjaajien mukaan dokumentin ainutlaatuisuus piilee sen tekotavassa. Adilin avulla luottamus dokumentin päähenkilöihin syntyi nopeasti.
Adil itse oli ensimmäinen nainen Afganistanin televisiossa Talebanin ensimmäisen valtakauden kaaduttua 2001 sekä yksi maan ensimmäisistä naispuolisista dokumentaristeista.
Dokumentissa esiintyvät nuoret naiset ovat kuvanneet ja kirjoittaneet elämästään dokumenttia varten vuodesta 2023 alkaen. Naisilla on ollut perheidensä miesten täysi tuki, Adil painottaa.
– Afganistanissa nainen ei voi tehdä mitään ilman miespuolista tukea, hän sanoo.
Kuvaukset tehtiin etäyhteyksin, sillä Afganistaniin ei Hirvosen ja Adilin mukaan voi matkustaa ilman yhteistyötä Talebanin kanssa.
Osa dokumentissa esiintyvistä naisista on kuvausten aloittamisen jälkeen päässyt poistumaan maasta. Videomateriaali tullaan ennen dokumentin julkaisua osin sumentamaan naisten ja näiden läheisten turvallisuuden takaamiseksi.
Nuorten naisten videopäiväkirjamerkintöjen lisäksi dokumentissa nähdään arkistomateriaalia naisiin kohdistetusta väkivallasta ja julkisista teloituksista Talebanin ensimmäiseltä valtakaudelta eli vuosilta 1996–2001.
Hirvosen mukaan tarkoituksena oli alusta asti tehdä dokumentti, joka on paitsi taiteellisesti vahva, myös poliittisesti merkittävä.
– Tavoitteena on tuoda afganistanilaisnaisten ääni maailman johtajien kuultavaksi.
Ensimmäisen valtakautensa jälkeen muutaman vuosikymmenen kapinallisliikkeenä toiminut Taleban nousi uudelleen valtaan pian sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Afganistanista vuonna 2021.
Sen jälkeen naisten oikeuksia maassa on heikennetty muun muassa koulutuksen ja työllisyyden osalta. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet naismielenosoittajien kohtelusta ja kiinniotoista.
YK kutsuu Talebanin johtamaa Afganistania naisten oikeuksia sortavimmaksi maaksi maailmassa. Tilannetta kuvaillaan sukupuoliapartheidiksi.
Taleban on kieltänyt koulunkäynnin tytöiltä peruskoulun 6. luokan jälkeen. Adil kertoo monien naisten haluavan lähteä maasta – ei vain itsensä, vaan erityisesti tyttäriensä vuoksi.
– He eivät halua, että heidän tyttäriltään riistetään oikeus koulutukseen.
Samaan aikaan kun Taleban sortaa maassa naisten oikeuksia, se levittää propagandaa Afganistanista ”turvallisena” maana, Hirvonen ja Adil kertovat.
Hirvonen arvostelee sitä, miten kansainväliset turistit ja sosiaalisen median vaikuttajat vierailevat Afganistanissa ja välittävät siitä kuvaa turvallisena maana. Myös suomalainen matkatoimisto Traveller on aloittanut ryhmämatkat Afganistaniin.
– Se on Talebanin informaatiosotaa, Hirvonen sanoo.
Venäjästä tuli tänä kesänä ensimmäinen Taleban-hallinnon virallisesti tunnustanut maa. Hirvonen sanoo monien maiden rakentavan kaikessa hiljaisuudessa diplomaattisuhteita Talebaniin.
– Kaikelle yhteistyölle Talebanin kanssa pitäisi asettaa ehdoksi naisten oikeuksien hyväksyminen maassa, Adil vaatii.
Ohjaajat toivovat, että dokumentti herättäisi kansainvälistä huomiota ja tukea. Hirvosen mukaan Afganistanin naiset eivät odota kenenkään tulevan ulkopuolelta pelastamaan heitä, vaan he tarvitsevat tukea kamppailulleen.
Adilin viesti on selvä. Hän kehottaa kuuntelemaan afganistanilaisnaisia ja tukemaan heitä.
– Painostakaa Talebania hyväksymään naisten oikeus koulutukseen.
Hirvonen toivoo dokumentin muuttavan ihmisten asenteita.
– Afganistanin naiset eivät ole erilaisia. Heillä on samat oikeudet, tunteet ja unelmat kuin kaikilla muillakin. He ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi.