Lintilä pitää maailmankaupan hidastumista jättihaasteena Suomelle  – “Vuosi 2021 on hyvin hämärän peitossa“

Talouspolitiikka

Maailmankaupan hidastuminen on Suomelle erittäin suuri haaste, arvioi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Lintilä huomautti eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020–2023, että kaikki keskeiset ennustelaitokset ennustavat maailmankaupan hidastumista.

– Ensi vuodesta voidaan vielä sanoa jotain, mutta vuosi -21 on hyvin hämärän peitossa ja sumuinen. Toivon mukaan kauppasopimukset tulevat pitämään. Säännöillä tapahtuva vapaakauppa on Suomen taloudelle parasta tukea tällä hetkellä, ja toivon mukaan sitä ei vaaranneta, Lintilä huolehti.

Lintilä korosti, että hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus siitä, että mitään toimia ei suljeta pois työllisyyden osalta.

– Se, mitä tarvitaan, on investointien edistämistä. Niitten osalta meillä ovat nyt ensimmäiset liikkeellä, eli niin sanotusti tuplapoisto on esitelty, ja se on eduskunnassa käsittelyssä.

Lintilän mukaan yleensäkin koko toimintaympäristö yritystoiminnalle tarvitsee vakautta ja ennustettavuutta.

– Meillä on hyvin selkeästi kirjattu hallitusohjelmassa se, että esimerkiksi yritysverotusta ei tulla kiristämään.

Lintilän mukaan hallitus nojaa kolmeen kulmakiveen, jotka ovat työllisyyden edistäminen, yritysten uudistaminen ja investointien liikkeelle saaminen.

–  Ja sitten julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle, ja se ei tapahdu millään muulla kuin työllisyystilanteen parantamisella.

Valtiovarainministeri korosti, ettei myöskään julkiselle taloudelle erittäin tärkeää asiaa, sote-ratkaisun vientiä maaliin, ei saa unohtaa. Sillä pystyään hänen mukaansa helpottamaan kuntien erittäin vaikeaa tilannetta.

– Se on ihan selvää, että me emme sitä lainsäädäntöä tule saamaan toimintaan ihan lähivuosina — toivon mukaan jo vuonna -23 ollaan ihan operatiivisesti liikkeellä — mutta niin pystymme luomaan tämän erittäin vaikean kokonaisuuden, jota tietysti jokainen puolue täällä on ollut tekemässä Liike Nyt pois luettuna.

Lintilän mukaan julkinen talous on kuntien talouden osalta heikommassa kunnossa kuin vielä keväällä tiedettiin. Se tietää vaikeuksia myöhempinä vuosina, kun velkaantuminen uhkaa kasvaa suhteessa bkt:hen.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön suunnitelmasta esitellyt valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd,.) huomautti, että valiokunta näkee riskinä sen, että Suomi rikkoisi vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osaa vuonna -20.

Tämä aiheutuu valiokunnan mukaan oittain siitä, että pysyvät menolisäykset sekä tulevaisuusinvestoinnit toteutetaan etupainotteisesti, kun taas niihin liittyvät rahoitusratkaisut ajoittuvat pääosin myöhempiin vuosiin.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomi noudattaa kuitenkin laajasti ottaen rakenteellista jäämää koskevaa pilaria eikä poikkeama ennalta ehkäisevän osan vaatimuksista muodostu merkittäväksi.

– Tämä hallitusohjelmassa sovittu mekanismi on uusi ja poikkeuksellinen, ja sen takia sen selvittämisessä kansainvälisille tarkkailijoille on ollut tekemistä, mutta se toimii, kunhan tuossa linjassa työllisyyden vahvistamisesta ja tarkasta taloudenpidosta pidetään kiinni, Koskinen selvitti.