Liikenteestä halutaan nollapäästöinen – ministeriön ehdotuksessa tarjolla lähinnä porkkanoita, keppiä voi tulla myöhemmin

Ensivaiheessa jaellaan paljon tukia, joiden tarkka hintalappu selviää vasta budjettipäätösten yhteydessä.
Liikenne

Hallitus haluaa vähentää tieliikenteen päästöjä, ja perjantaina julkaistiin esitys keinoista. Liikenne- ja viestintäministeriö laittoi lausunnolle ehdotuksen niin sanotusta fossiilittoman liikenteen tiekartasta eli suunnitelmasta, jonka tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Esitys koskee etenkin tieliikennettä, josta valtaosa liikenteen päästöistä tulee. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.

–  Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Arvion mukaan hiilidioksidipäästöt vähenevät jo päätetyin toimin noin 3,1 miljoonaa tonnia lisää vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä siis noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä.

Harakan mukaan hallitus arvioi syksyllä, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi.

Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa.

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, ajoneuvokannan uudistuminen sekä liikennejärjestelmän ja energiatehokkuuden parantaminen erilaisin tuin ja kannustimin.

Suunnitelmissa on muun muassa latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille, jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille, täyssähköautojen hankintatuki, raskaan kaluston hankintatuki, romutuspalkkiokampanjat ja joukkoliikennetuet.

Listassa on siis paljon tukia ja muita kannustimia. Liikenneministeri Harakka ei kuitenkaan tässä vaiheessa kerro toimien kokonaishintalappua.

–  Ei haluta sotkea markkinoita, ja toiseksi ne edellyttävät erillisiä budjettipäätöksiä, Harakka perustelee.

Hänen mukaansa arviot on kuitenkin tehty, jopa poikkeuksellisen huolellisesti. Harakan mukaan jokaisessa toimessa on hintalappu sekä mahdollisuuksien mukaan myös vertailu siitä, millä panoksella saadaan mitäkin hyötyä aikaan.

Hänen mukaansa näitä julkaistaan sitä mukaa kun budjettipäätöksiä tehdään eli kevään kehysbudjettineuvotteluissa ja viimeistään syksyn budjettiriihessä.

Harakan mukaan on väärä tulkinta, että nyt annettaisiin porkkanoita ja myöhemmin olisi luvassa keppiä.

–  On selvää, että tuet ja kannustimet ovat päästöttömän liikenteen edistämiseksi osoittautuneet hyviksi kaikkialla Euroopassa. Siksi niitä on hyvä kasvattaa, hän sanoo.

Toisessa vaiheessa syksyllä 2021 ministeriön mukaan arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Lisäselvityksiä tarvitaan muun muassa etätyön lisääntymisen ja väylien kunnossapidon parantamisen vaikutuksista. Vaikutusarviointeja on tarkoitus tehdä keväällä ja kesällä. Niiden on tarkoitus valmistua viimeistään syksyllä 2021.

Lisäksi on tarkoitus selvittää, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista.

Suunnitelman kolmas eli viimeinen vaihe riippuu siitä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot. Tätä hallitus arvioi syksyllä.

Jos ne eivät riitä, hallitus jatkaisi eri toimien, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.