Liikennevaliokunnan keskustalaiset myöntävät – "Viestintä petti ja kärki lipsahti vääriin asioihin"

Liikenne- ja viestintävaliokunnan keskustalaiset jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että liikenneverkon yhtiöittämishankkeen nopea keskeyttäminen oli järkevin ratkaisu kiihkeäksi äityneessä asenneilmapiirissä.

Yhtä mieltä edustajat ovat myös keskustelun jatkamisen tarpeellisuudesta. Väylien kunnostus ja rakentaminen tarvitsevat nopeasti uusia varoja, eikä uusien rahoituslähteiden etsiminen saa kuihtua nyt otetun aikalisän mukana.

Eeva-Maria Maijalan mielestä keskustelun kärki lipsahti välillä vääriin asioihin ja päätehtävä eli rahoituspohjan laajentaminen pääsi unohtumaan.

– Vapaamatkustajat eli ulkomaalainen rekkaliikenne pitää otta mukaan talkoisiin. Ne käyttävät Suomen teitä, mutta eivät ole tähän asti joutuneet siitä mitään maksamaan, hän muistuttaa esimerkin avulla.

Viime päivinä on mediassa puhuttu enimmäkseen ajoneuvojen seurannasta ja siitä, kuinka paljon rahaa kukin autoilija joutuu maksamaan lisää nykyiseen verrattuna.

– Maaseudun tieverkoston tarpeet tai uudet rahoituskuviot eivät ehtineet päästä keskusteluun mukaan ollenkaan, Maijala harmittelee.

Lappilaisedustajan kokemusten perusteella ministeri Bernerin esittelemä idea kyllä avautuu ihmisille, kunhan jokainen malttaisi mennä otsikkoja syvemmälle.

– Sen olen nyt alkuviikolla huomannut, kun olen kiertänyt täällä maakunnassa ja selittänyt taustoja.

Rahoituksen selkiyttäminen ansaitsisi Maijalan mukaan jatkossa enemmänkin pohdintaa.

– Nyt vaikuttaa siltä, että liikenteen rahojen jakamiseen on turhankin monia eri kanavia käytössä.

Toinen rajaseudun edustaja Ari Torniainen nostaa Maijalan tapaan ulkomaisen rekkaliikenteen mahdolliseksi uudeksi rahankeruun kohteeksi.

– Esimerkiksi venäläisten harjoittama liikennöinti ei ole huippuvuosien tasolla, eikä rekoilta kerättävillä muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla ongelmaa ratkaista.

– Mutta olisi se ainakin oikeanlainen signaali, että kaikki teitä käyttävät joutuvat osansa maksamaan. Näinhän se on käytäntö muuallakin Euroopassa, Torniainen huomauttaa.

Lappeenrantalaisen mielestä väyläverkoston kunnostamiseksi ehditään tehdä paljon vielä kuluvan hallituskauden aikana, vaikka tuore selvitys karahtikin kiville.

– Väylien kunnostukseen varattu raha täytyy säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Kaksi ja puoli vuotta on tarpeeksi pitkä aika, jos poliittista tahtoa löytyy.

– Täytyy muistaa, että eivät nämä selvitykset ihan uusia asioita ole, mutta vaativat jatkuvaa päivittämistä. Liikenteeseen liittyviä selvityksiä tehtiin jo edellisen hallituksen aikana Merja Kyllösen toimiessa ministerinä, Torniainen muistuttaa.

Yle-veron tapainen maksu voisi olla yksi mahdollinen vaihtoehto.

Markku Pakkanen

Kymenlaakson kansanedustaja Markku Pakkanen korostaa, että liikenneinfran kunnostukseen ja jopa kehittämiseen tarvittavat rahat ovat oikeastaan jo olemassa.

– Tämä on painotuskysymys. Jos liikenteestä kerätään 8,5 miljardia euroa erilaisina veroina ja maksuina, niin kyllä sieltä jotain pitäisi riittää takaisinkin, hän arvioi.

Jos ja kun lisärahoitusta jatkossa tarvitaan, niin Pakkanen luottaa kansan karttuisaan käteen.

– Yle-veron tapainen maksu voisi olla yksi mahdollinen vaihtoehto. Kuitenkin niin, että taso määräytyy kulutuksen mukaan. Miten tämä teknisesti toteutuu, on sitten pohdinnan paikka.

Bernerin esittelemän selvityksen kohtaamat sudenkuopat pitää Pakkasen mukaan jatkossa välttää paremmalla kommunikaatiolla.

– Minulle tuli yllätyksenä se, kuinka vähän ministerit keskenään näyttävät keskustelevan.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Mirja Vehkaperä on Pakkasen kanssa samaa mieltä avainhenkilöiden keskinäisen viestinnän pettämisestä.

– Jos tästä jupakasta jotain oppia hakee, niin asioiden valmisteluun ja tiedottamiseen pitää jatkossa kiinnittää paljon enemmän huomiota.

Vehkaperän mielestä tärkeintä nykyisessä tilanteessa on se, että kansan tärkeäksi kokemaa keskustelua liikenteen tulevaisuudesta ei päästetä kuihtumaan.

– Toivottavasti myös hallitus löytää keskinäisen keskusteluyhteyden. Vaikka yhtiöittäminen nyt onkin jäissä, niin liikennekaaressa on paljon muita asioita, jotka täytyy saada valmiksi jo tämän hallituskauden aikana.

Jos vihervasemmisto nousee hallitukseen, niin uusia teitä ei rakenneta.

Mikko Alatalo

Pitkän rupeaman liikenneasioiden parissa tehneen Mikko Alatalon mielestä keskustelua uudistusideoista täytyy uskaltaa käydä, vaikka kansa ei vielä ollutkaan kypsä niiden hyväksymiseen.

Seuraavat eduskuntavaalit ratkaisevat Alatalon mielestä suomalaisen liikenneinfran suuntaviivat pitkäksi aikaa.

– Jos vihervasemmisto nousee hallitukseen, niin uusia teitä ei rakenneta. Investointien painopiste siirtyy raidepuolelle ja eteläisen Suomen ratikkahankkeisiin. Kolmos- ja nelosteiden kunnostuksetkin jäävät silloin haaveeksi, hän otaksuu.

Alatalon mukaan tulevaisuuden liikennesuunnittelussa pitää ottaa huomioon muutkin kuin pelkästään ihmisten liikkumiseen tähtäävät tarpeet.

– Esimerkiksi biotalous vaatii sen, että tiet pidetään kunnossa ja tarpeen mukaan pystytään rakentamaan myös uusia väyliä.