Lasten yhdenvertaisuuden edistäminen joutui säästölistalle – Kemppi perää hallitukselta rasismin vastaisia tekoja

Politiikka

Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi näkee riskejä siinä, että Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa luopua toimipaikkakohtaisista varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitelmista.

– Ymmärrän sinänsä sen, että varhaiskasvatuksen normeja puretaan, sillä lasten tukemiseen ja kohtaamiseen käytettävä aika on vähentynyt huomattavasti. Mutta en olisi aloittanut normien purkua yhdenvertaisuussuunnitelmista, Väestöliiton puheenjohtajana toimiva Kemppi korostaa.

Hän muistuttaa, että viime vaalikaudella varhaiskasvatukseenkin laitettiin tasa-arvorahaa oppimiserojen tasaamiseksi.

– Sitä jaettiin, koska lasten yhdenvertaisuudessa ja erilaisten lasten huomioimisessa huomattiin merkittäviä puutteita. Toivon, ettei tässä mennä takapakkia, Kemppi toteaa.

Jatkossa yhdenvertaisuussuunnitelma on tarkoitus tehdä ylemmällä tasolla kuntakohtaisesti. Hallituksen esityksessä tämän lasketaan tuottavan noin 44 000 euron vuotuiset säästöt.

Kesäkuussa 2023 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain mukaan varhaiskasvatuksen toimipaikan tulee arvioida, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus toteutuu. Laki velvoittaa myös tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Yhdenvertaisuussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, miten eri ominaisuudet, kuten esimerkiksi ikä, ihonväri, kieli, katsomus, perhesuhteet tai vammaisuus vaikuttavat lasten mahdollisuuksiin toimia varhaiskasvatuksessa ja kokea osallisuutta siinä.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen päättämiä päiväkotikohtaisia yhdenvertaisuussunnitelmia ei ole vielä ehditty ottaa edes käyttöön, sillä niiden tulisi olla valmiita kesäkuussa 2025. Nykyinen hallitus aikoo tuoda lain kumoamisen eduskuntaan tänä syksynä ja saada sen voimaan ensi vuoden alusta.

Hilkka Kemppi kertoo, että pienten lasten vanhemmilta tulee yhteydenottoja nimenomaan siitä, että yhdenvertaisuudessa koetaan ongelmia.

Joissain kunnissa on korkeampi kynnys järjestää henkilökohtainen avustaja vammaiselle lapselle. Yhdessä päiväkodissa diabetestä sairastavan lapsen hoito onnistuu, mutta toisessa vanhemmat joutuvat käymään paikan päällä hoitamassa lastaan kesken päivän, Kemppi havainnollista.

Hän muistuttaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset voivat tarvita tukea esimerkiksi kielen oppimiseen. Kaikissa päiväkodeissa tälle ei järjestetä riittävästi aikaa tai vaikkapa pienempiä ryhmäkokoja.

– Jos lasta ei pystytä tukemaan päiväkodin arjessa, niin hänellä voi olla myöhemminkin ongelmia koulun käymisessä, Kemppi sanoo.

Hallituksen rasisminvastainen kampanja alkaa pian, ja siinä toivotaan yhdenvertaisuuden edistämistä. Kemppi näkee ristiriitaa hallituksen sanoissa ja teoissa yhdenvertaisuuslain suhteen.

– Rasismin vastaisen toiminnan osalta toivoisin kyllä hallitukselta voimakkaampia tekoja, Kemppi sanoo.

Yhdenvertaisuuslain muuttaminen sai runsaasti kriittistä palautetta 6. elokuuta päättyneellä lausuntokierroksella.

Autismiliiton mukaan henkilökunnan sitoutuminen on yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden tekemisen edellytys.

– Mikäli suunnitelma tehdään ylemmällä tasolla ja annetaan tiedoksi yksiköille, on sitoutuminen paljon heikompaa kuin yksikkökohtaisessa suunnitteluprosessissa, jossa henkilökunta, lapset ja lasten vanhemmat ovat mukana alusta alkaen, liitto lausuu.

Pelastakaa Lapset ry toteaa, että monien lasten arkeen kuuluu jo päiväkoti-ikäisestä lähtien kokemuksia ulkopuolisuudesta, osattomuudesta ja rasismista.

– Päiväkotikohtainen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on konkreettisin, pysyvin ja kustannustehokkain tapa toimia paikallisesti lasten ja lasten kanssa työskentelevien kohtaamaa rasismia, syrjintää ja osattomuuden kokemuksia vastaan, järjestö lausuu.

Kehitysvammaliitto näkee, että luopuminen toimipaikkakohtaisten suunnitelmien laatimisvelvoitteesta heikentäisi vammaisten lasten ja perheiden osallisuutta, kun velvoite kuulemiseen poistuisi.

Lakimuutosta niin ikään vastustavan Diabetesliiton mukaan on tärkeää tunnistaa terveydentilaan perustuva syrjintä ja vahvistaa yhdenvertaisuutta edistäviä, terveydentilan huomioivia käytäntöjä niin varhaiskasvatuksen ammattilaisten kuin varhaiskasvatusta saavien lastenkin kesken.

Lakimuutoksen kannattajiin kuuluu Suomen Kuntaliitto. Se pitää hyvänä, että päällekkäisten suunnitelmien laatimisvelvoitteita kevennetään.

Hallitus aikoo keventää normeja myös siitä, että kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat lakkautetaan. Lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään silti jatkossakin.

– Kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat parempi paikka normien purkuun kuin yhdenvertaisuussuunnitelmat, mutta en tiedä miten hallitus aikoo järjestää sen niin, etteivät erot kasva päiväkotien välillä, kansanedustaja Hilkka Kemppi sanoo.