Länsiradan kustannusarviosta voi puuttua merkittävä summa – Ranne: Valtiolta ei tule lisärahaa

Länsirata

Länsiradan kustannusarviosta saattaa puuttua merkittäviä kulueriä, joita syntyy uuden radan rakentamisesta nykyisen radan viereen.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) yksikön johtaja Miikka Rainiala kertoo ymmärtäneensä, että kyse voi olla useista kymmenistä miljoonista euroista, jos Länsirata Oy:n kulueriä ei ole riittävällä tarkkuudella otettu kustannusarviossa huomioon.

– Nykyisten yhtiön kustannusarvioiden riittävyys tarkentuu jatkokeskusteluiden myötä, hän sanoo STT:lle.

Epäselvyydet liittyvät kahteen Länsiradan ratasuunnitelmaan, jotka olivat kesällä julkisesti nähtävillä ja lausuntokierroksella. Toimialajohtaja Jaakko Knuutila Väylävirastosta kertoo, että näissä oli kyse Salon ja Turun välille sijoittuvista ratasuunnitelmista. Niiden mukaisesti uusi rata rakennettaisiin nykyisen valtion radan, niin kutsutun rantaradan, viereen.

Väylävirasto nosti lausunnoissaan esiin, ettei ratasuunnitelmista käynyt ilmi, miten Länsirata-hankkeen sekä uuden radan ja sen rakentamisen vaikutuksia on selvitetty.

Kyse on Väyläviraston mukaan siitä, miten uuden, rinnakkaisen raiteen rakentaminen nykyisen, vilkkaasti liikennöidyn rantaradan viereen vaikuttaa nykyiseen valtion rataan sekä sen rakenteisiin ja liikennöintiin. Lisäksi kyse on siitä, millaisia toimia hankkeen vuoksi on tarpeen suunnitella ja toteuttaa valtion nykyiselle radalle ja sen rakenteille.

STT sai lausunnot nähtäväkseen tietopyynnöllä.

Knuutilan mukaan Länsirata Oy on sittemmin informoinut, että tarvittavia toimia oli suunniteltu.

– Väylävirastossa on selvitetty asiaa, ja työ jatkuu yhteistyössä yhtiön kanssa. Virastolla ei ole vielä riittävää kokonaiskuvaa yhtiön suunnittelun ja kustannusarvioiden sisällöstä, Knuutila sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan on selvää, että hankkeen taloudellisten riskien hallinnan on oltava maksimaalista ja suunnitelmien pitää vastata kaikilta osin vaadittavaa tasoa.

– Valtion ja kuntien välinen osakassopimus ei voi perustua toiveisiin tai epävarmoihin arvioihin vaan faktoihin. Valtiolta ei ole tulossa hankkeelle lisärahaa, ja kustannusraami on erittäin tiukka, hän kommentoi sähköpostitse STT:lle.

LVM:n Rainiala korostaa, että vaikka hankkeen hinta nousisi, se ei tarkoita, että valtion tulisi sitoutua maksamaan kustannuksia vastaavasti. Yhtiön toimialaan kuuluvaa rakentamista voitaisiin karsia vastaamaan käytettävissä olevaa rahoitusta.

– Malli mahdollisiin kustannusnousuihin reagointiin on olennainen osa osakassopimusneuvotteluita, hän sanoo.

Länsirata-hankkeen osakaskunnat pääsivät alustavaan sopuun ratahankkeen rahoituksesta syyskuun alussa. Kuntien päätöksentekijöille esitetään, että kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen yhteensä 400 miljoonalla eurolla.

Valtio on luvannut osallistua ensimmäiseen vaiheeseen 400 miljoonalla eurolla. Osakassopimukset tulee hyväksyttää kunnanvaltuustoissa.

Osakkaina olevia kuntia informoitiin rahoitukseen liittyvistä selvittelyistä syyskuun lopulla.

Länsiradan toimitusjohtaja Pekka Ottavainen rauhoittelee huolia. Hänen mukaansa ratasuunnitelmien hyväksyminen on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin käsissä ja Länsirata vastaa kaikkiin viraston kysymyksiin.

Hän sanoo STT:lle, ettei Traficom suinkaan vaadi selitystä jokaiseen asiaan, mihin joku lausunnonantaja on kiinnittänyt huomiota. Ottavaisen mukaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia tehdään vasta, kun hanke etenee seuraavaan vaiheeseen, jolloin myös kustannukset voivat tarkentua.

Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyiseen noin 1,3 miljardin euron kustannusarvioon sisältyy kustannusvaraus yllättäviin kuluihin. Varauksen suuruusluokka on sata miljoonaa euroa.

– En itse olisi huolissani siitä, että jotain sen kaltaista hyvin yllättävää voisi tulla, jota pitäisi tässä vaiheessa lähteä vielä erikseen avaamaan.

Ottavaisen mukaan yhtiön omistajilla eli kunnilla ja valtiolla on käytettävissään suuri määrä tietoa esimerkiksi hankkeen kustannuksista ja riskeistä.

Länsirata on tunnettu turkulaispääministeri Petteri Orpolle (kok.) tärkeänä hankkeena, jota perussuomalaiset vastustavat. Orpon hallitus on ohjelmassaan kirjannut, että Turun tunnin juna -hanke käynnistetään parantamalla Salo–Kupittaa-väliä ja rakentamalla Espoo–Lohja-rata.