Suomessa ei ole havaittu hyönteiskatoa – asiantuntija neuvoo silti jättämään kuivan osan nurmikosta ajamatta
Kuluva kesä on toistaiseksi ollut tarpeeksi lämmin ja helteinen, jotta perhoset, kimalaiset ja muut pölyttäjähyönteiset voivat tehdä elintärkeää työtään.
Näin kertoo biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) STT:lle.
– Kesä ei myöskään ole ollut liian kuiva, joten todennäköisesti monien pölyttäjien kannat vahvistuvat, hän ennustaa.
Kesäkuun alussa Syke alkoi koordinoida koko maan kattavaa pölyttäjäseurantaa. Seuranta tehdään pölyttäjille tärkeissä elinympäristöissä kuten niityillä, maatalousympäristöissä, talous- ja suojelumetsissä sekä Lapin tuntureilla.
Hankkeessa kerätään tietoa kimalaisten, erakkomehiläisten, kukkakärpästen ja päiväperhosten vuosittaisesta esiintymisestä ja lukumääristä.
Tämän kesän tulokset eivät ole vielä valmistuneet, sillä seurannat ovat vielä käynnissä, mutta alustavasti tilanne näyttää Lumiaron mukaan lupaavalta. Tulokset julkaistaan elokuun puolenvälin aikoihin.
Lähtötilanne päiväperhosille ja kimalaisille on hyvä, koska viime kesä oli niiden kannalta erinomainen.
– Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät nousivat viime vuonna yli 50 prosenttia edelliskesästä. Alku- ja keskikesällä on lennossa näkynyt mukavasti kimalaisia, kukkakärpäsiä ja yleisempiä päiväperhosia kuten amiraalia, helmihopeatäplää, lauhahiipijää, kangassinisiipeä, pihlajaperhosta ja kaaliperhosta, Lumiaro kertoo.
Myös kimalaisten kokonaismäärät olivat viime kesänä selvästi korkeampia kuin kahtena edellisenä vuotena. Kimalaisille keskikesän sateisuudesta voi olla jopa hyötyä, koska se ylläpitää mesikasvien hyvää medentuottoa.
Perhosten osalta vasta pitkäaikaisseuranta kertoo kannankehityksen suunnan, koska kesäsäät vaihtelevat melkoisesti. Päivä- ja yöperhosten tila on heikentynyt 1990-luvulta lähtien.
– Suomessa ei ole havaittu samanlaista hyönteiskatoa kuin Keski-Euroopassa, eli tilanne on vielä hyvä, vaikka monet lajiryhmät näyttävät taantuvan, Lumiaro sanoo.
Lumiaron mukaan lähes 90 prosenttia maailman kukkivista kasvilajeista tarvitsee pääasiassa hyönteisten pölytystä. Pölyttäjät ja niiden toukat ovat myös tärkeää ravintoa monille muille eläimille. Lisäksi valtaosa maailman viljelykasveista hyötyy hyönteisten pölytyksestä.
Pölyttäjistä riippuu esimerkiksi metsämarjojen sadon onnistuminen.
– Moni viljelykasvi sekä esimerkiksi mustikka ja puolukka suorastaan vaativat hyönteispölytystä tuottaakseen satoa. Ilman pölyttäjiä ruokapöytämme olisikin paljon yksipuolisempi, Lumiaro sanoo.
Ympäristöministeriö teki tänä vuonna Suomen ensimmäisen pölyttäjästrategian. Sen tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen ja varmistaa pölyttäjäkantojen lisääntyminen.
Mitä tavallinen kansalainen voi mökillä tai pihallaan tehdä pölyttäjien auttamiseksi? Lumiaron mukaan paljonkin.
– Jätä kuivin osa nurmikosta leikkaamatta ja niitä se vasta loppukesällä, kun luonnonkukat ovat siementäneet. Pidennä nurmikon leikkuuväliä. Näin ainakin osa mesikasveista ehtii kukkia, hän listaa.
Lisäksi kannattaa jättää rauhaan luonnonpuut ja -pensaat sekä säilyttää osin lahoamassa olevat pihapuut tai jättää niistä parin metrin korkuiset kannot pesäpaikoiksi. Pihalle voi laittaa myös hyönteishotellin.