Kysymys lähdesuojan murtamisesta voi olla edessä uudelleen, jos HS:n Viestikoekeskus-juttu etenee oikeudenkäyntiin, sanoo professori

Korkein oikeus päätti, ettei poliisi pääse käsiksi Helsingin Sanomien toimittajan muistitikkuun
Lähdesuoja

Korkein oikeus (KKO) päätti tänään, ettei poliisi saa tutkia Helsingin Sanomien toimittajalta takavarikoimaansa muistitikkua, jolla on lähdesuojan alaista materiaalia.

Viestintäoikeuden professori huomauttaa, että kysymys lähdesuojan murtamisesta voi olla edessä myöhemmin, jos asiassa nostetaan syyte.

– Ratkaisun lopputulos ei ole yllättävä. Tulkinta meni voimassa olevan lainsäädännön mukaan, eli lähdesuojaa ei voida murtaa vielä esitutkintavaiheessa, kun on kyse salassapitorikoksesta, jossa enimmäisrangaistus on alle kuusi vuotta, sanoo viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari STT:lle.

Sen sijaan tuomioistuin voi oikeudenkäymiskaaren mukaan velvoittaa toimittajan todistamaan myös, jos syyttäjä ajaa syytettä, joka koskee salassapitovelvollisuuden rikkomista.

Lähdesuojan rikkominen koskisi tässä tapauksessa sitä mahdollista oikeudenkäyntiä, jossa etsitään tietovuotajaa, ei toimittajaan kohdistuvaa rikosepäilyä.

Lähdesuojalla tarkoitetaan toimittajan oikeutta olla paljastamatta tietolähteitään.

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 salaiseksi leimattuihin asiakirjoihin perustuvan jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta.

Puolustusvoimat teki samana päivänä tutkintapyynnön uutisoinnista, ja pian tämän jälkeen poliisi takavarikoi toiselta jutun toimittajista erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

Poliisi epäilee toimittajan syyllistyneen turvallisuussalaisuuden paljastamiseen. Siinä enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta.

Korpisaari sanoo, että jos Viestikoekeskus-jutussa nostettaisiin syyte ja lähdesuojaa lähdettäisiin murtamaan oikeudenkäynnissä, silloinkin pitäisi ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö.

– Sen mukaan ylipäätään, jos lähdesuoja murretaan, niin kyse täytyy olla melko vakavasta rikoksesta ja sen tyyppisestä avaintodistelusta, joka on olennaista jutun ratkaisemiselle. Ja esimerkiksi nyt, kun STT:n kertoman mukaan poliisilla on epäily tietojen vuotajasta, niin en tiedä, onko sellaista tarvetta enää olemassa.

Korpisaari huomauttaa, että yleisesti sotilas- ja puolustussalaisuudet nauttivat melko korkeaa suojaa valtion turvallisuuden takaamiseksi.

– On voitu sallia pitkällekin meneviä sananvapauden rajoituksia.

Kuitenkaan se, että asiakirjoja on leimattu salassa pidettäväksi, ei vielä kerro, kuinka salaisia ne tosiasiassa ovat, Korpisaari sanoo.

Kotietsintä Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehtiin joulukuussa 2017 sen jälkeen kun hän oli itse soittanut palokunnan paikalle.

Hän oli yrittänyt hajottaa tietokoneensa vasaralla hävittääkseen lopullisesti kovalevyn sisältämät tiedot, ja kone oli alkanut savuta.

Toimittaja kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä. Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa keskusrikospoliisi KRP:lle.

KRP:n tutkinnanjohtaja antoi määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja erityisen kotietsinnän tekemisestä toimittajan kotiin. Toimittajalta otettiin takavarikkoon erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

Korkeimman oikeuden tänään antaman päätöksen mukaan toimittajalta takavarikoidulta muistitikulta löytyi Excel-taulukko, jonka toinen Viestikoekeskus-jutun kirjoittaneista toimittajista oli tehnyt.

Taulukossa on KKO:n mukaan tietoja eri asiakirjoista ja toimittaja on ilmeisesti koostanut siihen myös omia merkintöjään.

KKO katsoi, että taulukon tiedot voivat johtaa lähteen tunnistamiseen varsinkin, jos niitä tutkii esitutkinta-aineistoa laajemmalti tunteva ihminen.

Korpisaari sanoo, että KKO:n päätös osoittaa sen, että etsintävaltuutetusta säätäminen on ollut hyödyllistä lähdesuojan ja siihen liittyvän sananvapauden turvaamiseksi.

Etsintävaltuutettu on mukana niin sanotuissa erityisissä kotietsinnöissä, jotka tulevat kyseeseen, jos kotietsintä tehdään tilaan, jossa on takavarikkokiellon alaista tietoa.

Kielto voi koskea esimerkiksi asianajotoimistoissa tai lääkärien tiloissa olevaa salassa pidettävää tietoa tai toimittajan lähdesuojan alaista tietoa.

Erityisessä kotietsinnässä etsintävaltuutettu huolehtii siitä, että poliisi ei pääse hyödyntämään salassa pidettävää tai lähdesuojan alaista materiaalia. Kiistanalainen aineisto sinetöidään ja toimitetaan tuomioistuimen arvioitavaksi.

Se päättää, mitä aineistoa tai sen osia voidaan takavarikoida tai jäljentää.

Nyt ratkaistussa asiassa etsintävaltuutettu oli vastustanut muistitikun takavarikoimista, koska se mahdollisesti sisälsi lähdesuojan alaista tietoa. Tämän vuoksi muistitikku oli sinetöity ja sen tutkiminen ja hyödyntäminen saatettiin tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Uutisoinnin laillisuuden lisäksi poliisi on tutkinut mahdollisen laittoman tietovuodon alkulähdettä.

Tätä on poliisin mukaan tutkittu epäiltynä virkasalaisuuden rikkomisena.

STT kertoi viime kesänä, että kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff on epäiltynä tietovuototutkinnassa.

Tiedossa ei kuitenkaan ole, epäilläänkö vuodon olleen tahaton vai tahallinen. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoja.