Kysely: Suomalaiset leikkaisivat julkisista hankkeista ja yritystuista – Näin lisävelka jakaa kansaa
Enemmistölle suomalaisista kelpaavat Suomen talouden tasapainottamiseksi vain kaksi keinoa: isojen julkisten hankintojen lykkääminen ja karsiminen sekä yritystukien leikkaaminen. Julkishankkeiden siirtoa tai karsimista kannattaa 65 prosenttia ja yritystukien leikkaamista 58 prosenttia Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista.
Eniten vastustusta keinovalikoimassa herättää eläkkeiden leikkaaminen, jota vastusti 83 prosenttia, Myös lainanoton lisäämiseen (65 prosenttia vastaajista), julkisten hyvinvointipalveluiden leikkaamiseen (65) ja eläkeiän korottamiseen (64) suhtaudutaan jyrkän tai melko kielteisesti.
Selvä enemmistö eli hieman alle 60 prosenttia suomalaisista vastustaa kyselyn mukaan myös sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkaamista sekä verotuksen kiristämistä.
Puoluekanta on yhteydessä näkemyksiin. Tiukimmin sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia vastustavat vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat, joille jonkinasteiset veronkorotukset ja valtion lisälainanotto eivät olisi mahdottomuus.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan sekä ryhmän muut (RKP, KD, Liike Nyt) kannattajille olisi muita hieman helpompaa hyväksyä hyvinvointipalveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksia. Sama joukko pääosin kavahtaa verojen korottamista ja lainanoton lisäämistä.
Mielenkiintoinen ykistyiskohta on, että keskustan kannattajat suhtautuvat ainoana puolueryhmänä kielteisesti yritystukien leikkaamiseen. Julkisten hankintojen lykkääminen tai karsinta on kaikkien puolueiden kannattajien enemmistön hyväksymä,
Jo aiemmissa kyselytutkimuksissa on käynyt ilmi, että lähes kaikki käytännön keinot valtion ja kuntien talouden vakauttamiseksi herättävät pääosin vastustusta. Se, mitä keinoja ollaan valmiita hyväksymään, on sidoksissa puoluekarttaan.
Vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n tukijat suhtautuvat keskimääräistä myönteisemmin, veronkorotuksiin, veropohjan laajentamiseen ja lisälainaan. Näihin taas opposition eli kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisten edustajat suhtautuvat nihkeästi, mutta he olisivat valmiimpia leikkaamaan sosiaali- ja työttömyysturvaa.
Kuitenkin vastaajista vain kokoomuksen kannattajien enemmistö (67 prosenttia) hyväksyy sosiaali-ja työttömyyturvan karsimisen. Kokoomuslaiset vastaajat ovat muita valmiimpia hyväksymään myös hyvinvointipalvelujen leikkauksia sekä käyttö-ja palvelumaksujen korotuksia.
Hallituspuolueista keskustan kannattajien näkemykset osuvat monilta kohdin lähemmäksi kokoomuksen ja perussuomalaisten kuin muiden hallituspuolueiden, etenkin vasemmistoliiton ja vihreiden, tukijoita.
Naiset suhtautuvat miehiä myönteisemmin julkisen omaisuuden myyntiin ja isojen hankintojen lykkäämiseen. Miehistä naisia useampi kannattaa jonkinlaista etuuksien karsimista sekä käyttö- ja palvelumaksujen korottamista keinoina tasapainottaa taloutta.
Myös ikä vaikuttaa joiltain osin asenteisiin. Yli 60-vuotiaat vastaajat, joista monet ovat jo eläkkeellä, suhtautuvat keskimääräistä suopeammin eläkeiän korottamiseen, mutta olemassa olevien eläkkeiden leikkauksista ei haluta kuullakaan. Eläkeikää lähestyviä (51–60-vuotiaita) ehdotus eläkeiän korottamisesta suorastaan kauhistuttaa.
Tosin eläkeikää on jo Suomessa korotettu vuoden 2017 uudistuksessa. Eläkeiän nousu koskee portaittain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vanhuuseläkkeen yläraja on 70 vuotta vuonna 2027.
