Kymmenet valtuutetut "vaihtoivat keskelle" – vauhti kiihtyi alkuvuodesta, kertoo keskustan puoluesihteeri
Keskustan ehdokasjoukko antaa ”erittäin hyvät” lähtökohdat huhtikuun vaaleihin, arvioi keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho.
– Meillä on laajasti edustettuna eri ikäryhmät, ammatit ja sosioekonomiset ryhmät, hän kertoo.
Tarkastuslaskennan jälkeen keskustalla on kuntavaaleissa 6 048 ja aluevaaleissa 1 430 ehdokasta.
Kuntavaaleissa on siis 24 ja aluevaaleissa viisi ehdokasta enemmän kuin viikko sitten ehdokasasettelun päätyttyä ilmoitettiin.
Talven mittaan Siika-aho toivotteli useita muiden puolueiden valtuutettuja tervetulleiksi keskustaan.
Kuinka moni lopulta vaihtoi keskelle ennen ehdokaslistojen sulkeutumista?
Siitä ei ole tarkkaa tilastoa, mutta Siika-ahon mukaan heitä oli ”kymmeniä”.
– Vauhti kiihtyi vuoden alkupuolella. Meille tuli loikkauksia kaikista hallituspuolueista, ennen muuta kokoomuksesta ja perussuomalaisista.
Siika-ahon mukaan keskustan vanhojen konkarien poisjäänti vaikeutti ehdokasasettelua monilla paikkakunnilla.
– Viime vaaleissa monet heistä sanoivat, että nämä ovat viimeiset vaalit, ja niin ne totta totisesti olivatkin, puoluesihteeri toteaa.
Etelän väkirikkaat alueet ovat keskustalle perinteisesti vaikeita, niin nytkin.
– Koko keskustan historian ajan Salpausselän eteläpuoleiset alueet ovat olleet sellaisia, että keskusta ei saa niissä kaikissa täysiä listoja. Mutta millään alueilla ehdokasmäärät eivät romahtaneet aiemmista.
Siika-aho kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita saatiin runsaasti ehdolle alkuvuoden aikana.
Hän kertoo, että esimerkiksi Helsingissä kuntavaaliehdokkaita on noin 80, ja heistä 16 on nuoria.
– Nuorten ehdokkaiden määrässä olemme edelleen kärkeä, puoluesihteeri sanoo.
Keskustan ilonaiheena on myös se, että puolue sai ainoana yli 6 000 ehdokasta. Vielä neljä vuotta sitten ehdokkaita oli kuitenkin noin 6 900.
Ehdokasmäärät laskivat kaikilla puolueilla, ja Siika-aho näkee tälle kolme selvää syytä. Ne nousivat usein esiin, kun hän keskusteli noin 700 ihmisen kanssa ehdokkuudesta alkuvuoden aikana.
Isoimpana asiana puoluesihteeri mainitsee kilpailun ihmisten vapaa-ajasta.
– Vapaa-aika on vähäisempää ja ihmiset ovat hyvin tarkkoja siitä, mihin sen käyttävät. Monet haluavat pitää huolta kunnostaan, harrastaa ja keskittyä perheeseen.
– Vapaa-ajanviettotavat ovat siis todella kovasti muuttuneet, ja se näkyy kaikkien puolueiden kohdalla.
Toisena tekijänä Siika-aho nostaa esiin koronavuosien jälkimainingit myös järjestöelämässä.
Kasvokkaisia kohtaamisia ja ryhmäytymistä on aiempaa vähemmän, kun ihmiset keskustelevat sähköisissä viestintävälineissä.
– Sillä on suora seuraus ehdokashankintaan.
– Ehdokkuudesta kieltäytyminen on vaikeampaa silloin, paikallisyhdistyksen vetäjä laittaa ehdokassuostumuslapun eteesi, Siika-aho naurahtaa.
Kolmantena vaalien vetovoimaa vähentävänä tekijänä puoluesihteeri näkee nykyisen hallituksen politiikan.
Aluevaltuustoissa taivaalta ei satele mannaa, vaan edessä on säästöpäätöksiä ja palveluiden supistamista, Siika-aho kuvaa.
– Se on seurausta nykyisen hallituksen poliittisista valinnoista.
Siika-ahon mukaan nyt tarvittaisiin laajempi yhteiskunnallinen keskustelu lähidemokratian vahvistamisesta tulevaisuudessa.
– Meillä alkaa olla kuntia, joissa luottamuspaikkoja hamuavia ihmisiä on saman verran kuin luottamuspaikkoja.
Siika-aho täsmentää, ettei hän pidä oikeina sellaisia ratkaisuesityksiä, että kuntia pitäisi lyödä yhteen tai aluevaltuustot ovat turhia.
– Ne ovat laiskoja vastauksia, hän sanoo.
– Lähellä tapahtuva kansanvaltainen demokraattinen päätöksenteko on ollut yhteiskuntajärjestyksen paras turva, ja väitän, että se tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa.
Siika-aho uskoo, että alue- ja kuntavaalien asiat kiinnostavat ihmisiä, vaikka kansainvälisessä politiikassa ja Euroopan turvallisuustilanteessa eletään kohtalonhetkiä.
– Valtuustoissa päätetään arjen asioista. Mitä tahansa palstaa lukee, tekstaripalstaa tai Instagramia, niin näitä asioita ihmisten kommentit koskevat.
– Puolueiden, myös omani, täytyy kuitenkin tehdä kaikki sen eteen, että kiinnostus kunnallisia ja alueellisia kysymyksiä kohtaan kanavoituu äänestämiseksi, Siika-aho sanoo.